Suomalainen maatalous turvattava

Kevät etenee. Olemme jo pääsiäisessä. Pian myös luonto aloittaa heräilemisensä, ja on toukotöiden aika. Viime viikkoina olemme käyneet aktiivista keskustelua siitä, mikä on suomalaisen maatalouden nykytilanne ja tulevaisuus. Maaseudun yhteisenä hätähuutona näimme ja koimme Helsinkiin suuntautuneen traktorimarssin, jossa sadat ja tuhannet maanviljelijät osoittivat mieltään suomalaisen ruuantuotannon puolesta.

Maanviljelijöiden talousvaikeuksien taustalla on useita tekijöitä, muun muassa tuottajahintojen romahtaminen elintarvikealan jouduttua suurvaltapolitiikan pelinappulaksi, eli käytännössä katsoen EU:n Venäjä-pakotteiden aiheuttamien vastapakotteiden vuoksi. Maidon hinta putosi kerralla kolmanneksen. Tämä hinnan lasku on vienyt monen maatalousyrittäjän tilan vasaran alle. Sikatalous on ollut kriisissä jo vuosia. MTK:ssa arvioidaan, että puolet suomalaistiloista on maksuvaikeuksissa.  EU:n ja sen yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n epäonnistuneet linjaukset sekä maatalouden byrokratian kohtuuttomuus ovat olleet omiaan heikentämään ruuantuottajien asemaa maassamme.

Viljelijöiden mitta täyttyi maaseutuviraston (mavi) ilmoitettua maataloustukien, mm. eläinten hyvinvointikorvauksen, lammas ja vuohipalkkion sekä luomukotieläintuen lisäosan, maksun siirtymisestä 2-4 viikkoa eteenpäin. Tukien maksatuksessa on ollut ongelmia toistuvasti. Mavin luotettavuus ja uskottavuus viljelijöiden silmissä oli mennyt. Puhuttaessa maanviljelyksestä meidän on huomioitava, että puhumme ennen kaikkea ruoantuotannosta, emme vain yksittäisestä elinkeinosta. Silti meidän täytyy pystyä keskustelemaan asiasta myös neutraaliin sävyyn. Onko maatalouden tuloja ja menoja mahdollista saada yhtään paremmin tasapainoon? Kuten taloudenpidossa yleensäkin, ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Myös maatalouden on kehityttävä ja uusia innovaatioita on synnyttävä tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kotimaisen ruuantuotannon ongelmista syytetään myös keskittynyttä kauppaa ja kaupan harjoittamaa ”halpuuttamista”. Puhuttaessa ruuan hinnasta on arvioitava koko jalostusketju viljelijältä kaupasta tuotteen ostavalle. Useilla johtavassa asemassa olevilla kansanedustajilla on virheellinen käsitys, että viljelijä voi määritellä tuotteidensa hinnan myydessään tuotteensa suoraan kaupalle tai jatkojalostajalle. Totuus on kuitenkin, että viljelijä on markkinavoimien edessä passiivinen toimija ja hänen on tyydyttävä hintaan, mitkä isot ostajat tarjoavat.

Tuottajia on nyt kuultu, ja heidän viestinsä on otettu vakavasti. Maa- ja metsätalousministeriö otti maaseutuviraston ohjantaansa. EU tasolla on ministeri Tiilikaisen käynyt neuvotteluja komission ja muiden maiden ministereiden kanssa. Tuloksena on helpotuksia byrokratiaan ja lievempi tulkinta mm. kotieläinilmoitusten myöhästymisen aiheuttamista sanktioista. Kansallisten tukien laajentaminen on myös neuvoteltavana samoin kuin neuvotellaan tukiennakoiden korotuksista.

Viljelijöiden traktorimarssin saaman myönteisen vastaanoton perusteella myös valtaosa kuluttajista osoitti tukensa suomalaiselle ruuantuotannolle. Kyse on maamme elintarvikehuollon huoltovarmuudesta, sen on oltava riittävässä määrin kotimaisen tuotannon varassa. On aika suunnata katseet tulevaisuuteen. Suuressa roolissa olemme myös me, kuluttajat. Voimme omilla päätöksillämme ja kulutustottumuksillamme olla joko helpottamassa tai syventämässä maatalouden ahdinkoa – suosi siis aina suomalaista. Kävi tulevaisuudessa miten tahansa, se on varmaa että jatkossakin tarvitsemme jokapäiväisen leipämme!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *