Sosiaaliturva vaatii kokonaisuudistuksen

Suomi on hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta kansalaisesta pidetään huolta. Näin on oltava myös jatkossa. Suomen talous kasvaa, ja yhä useampi on saanut työpaikan. BKT -kasvuksi on ennustettu tälle vuodelle jopa 2 %. Tämän käänteen voimistaminen oli yksi viimeviikkoisen puoliväliriihen tärkeimmistä päämääristä. Samalla meidän on kuitenkin tunnistettava, ja tunnustettava ne tosiasiat, jotka kertovat nykymallisen monista osatekijöistä koostuvan sosiaalisen tukijärjestelmän epäkohdista ja haasteista. Ongelmia ovat mm. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, osa-aikatyön, pätkätyön ja työttömyyden sekoitus, pirstaleinen eläkeläisten ja vailla työtä olevien sosiaaliturva ja työn vastaanottamisen kannustinloukut. Ulosoton suojaosaa nostettiin. Eriarvoistumisen torjuminen on nostettu yhdeksi hallituksen tärkeimmiksi tehtäviksi.

On kiistaton tosiasia, että työelämä ja työurat eivät ole enää niin vakaita ja pitkäkestoisia, kuin ne olivat esimerkiksi vielä joitain kymmeniä vuosia sitten. Työura koostuu tulevaisuudessa entistä enemmän erimittaisista, ja erilaatuisista työsuhteista, joita voi olla jopa useita yhtä aikaa.

Ihanne olisi, että kaikki tehty työ näkyisi parempana ansiotasona. Nykyään on kuitenkin aivan liian yleistä, että työtön joutuu tukien menettämisen pelossa miettimään, otanko tarjottua tai mahdollista tarjolla olevaa työtä vastaan. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavampaa, kuin siitä kieltäytyminen. Pakko ei ole oikea keino, tarvitsemme oikeanlaisia kannusteita.  Yksi konkreettinen kannustinloukku on koskenut tähän asti ulosottokierteessä olevien ihmisten työntekoa. Hallituksen päätöksen mukaan ulosoton alkamisen ajankohtaa voi siirtää työllistymisen jälkeiseen aikaa, ja ulosotossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus kerätä puskuria ennen kuin ulosotto palkasta alkaa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketteja päivitettiin monelta osin. Itsensä työllistäjien aseman parantaminen, päätökset nollatuntisopimusten periaatteista, alueellisen liikkuvuuden lisääminen sekä työttömien aktivointi ja päätökset konkurssilainsäädännön uudistamisesta. Työntekijöiden ja työnantajien kohtaanto-ongelmaan hallitus varautuu lisäämällä työvoimapalveluiden resursseja 25 miljoonalla eurolla.

Päivähoitomaksut saattavat aiheuttaa monelle pieni- ja keskituloiselle palkansaajalle merkittäviä kannustinloukkuja. Hallitus pyrkii tekemään vanhempien työssäkäynnistä entistä kannattavampaa, kun päivähoitomaksuja alennetaan tällä hallituskaudella jo toistamiseen. Nollamaksuluokkaan kuuluu jatkossa lähes 7000 lapsiperhettä lisää, ja useissa perheissä maksut pienenevät.

Edellä kuvatut työn tekemistä edistävät muutokset ovat yksittäisiä parannuksia työllistämiseen. Hallituksen käynnistämä perustulouudistus kokeiluineen on hyvä alku laaja-alaiselle sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle. Nyt meneillään olevan kokeilun tavoitteet ovat rajatut, mutta samalla on aloitettu uuden kokeilun suunnittelu, jossa voidaan hyödyntää reaaliaikaista tulorekisteriä. Jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin perusta olisi perustulo, jonka lisäksi kansalainen voi ottaa työtä vastaan ilman etuisuuksien menetystä. Reaaliaikainen tulorekisteri huomioisi lisääntyneen työtulon ja vähentäisi vastikkeetonta perustulon osuutta. Pysyvästi työelämän ulkopuolella olevien osalta nykyiset monimutkaiset tuet yhdistettäisiin yksinkertaisemmaksi kokonaisuudeksi hyödyntäen perustulon elementtejä. Sosiaaliturvan uudistamisen selvityksellä on jo kiire, ja tavoitteena tulisi olla uudistuksen ottaminen mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *