Päijät-Hämeen työllisyys on yhteinen asiamme

Vuoden 2008 laman jälkeen tällä hallituskaudella on kansantaloutemme vihdoin lähtenyt kasvuun ja valtion velkaantumisen kasvu on taittumassa. Vuonna 2015 olimme joutua EU:n toimenpiteiden kohteeksi valtion velan ylittäessä 60 prosentin bruttokansantuotetason. Kuten kotitalouksissa, kun rahat eivät riitä, on myös valtiontaloudessa säästetty. Tähän säästöön olemme me kaikki osallistuneet, ja tämä on tehnyt kipeää meille kaikille. Tämä säästäminen, sisäinen devalvaatio on palauttanut suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn. Tämä viennin elpyminen antaa valtiontalouteen väljyyttä ja mahdollistaa hyvinvoinnin tasa-arvoisen jaon.

Talouden elpymisen myötä on yli 120 000 suomalaista työllistynyt. Työllisyysaste on noussut 4 prosenttia ollen hallituksen tavoitteessa 72 prosentissa. Tarvitsemme kuitenkin jatkuvaa työllisyysasteen nostoa. Kansakuntamme ikääntyy nopeasti ja uusien työpaikkojen syntymistä hidastaa ammattitaitoisen työvoiman puute. Työikäisen ikäluokan ennustetaan supistuvan 15 prosenttia seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Työttömiä työnhakijoita on 230 000. Tämän työvoimareservin työllistämiseen tarvitsemme toimenpiteitä. Työvoimakoulutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa on lähes 40 000 ilman työtä olevaa. Työttömyysturvan avulla on kouluttautuminen ja yrittäjänä aloittaminen on mahdollistunut. Työelämään valmistava koulutus on työelämälähtöisempää. Täydennyskouluttautumisen mahdollisuuksia on lisätty. Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei aiheuta enää työttömyysetuuksien maksatuksen katkoa huhtikuussa 2019 voimaan tulevan lain myötä.

Päijät-Hämeen työllisyysaste on ollut matala 1990 –luvun laman jälkeen. Tällöin monet samanaikaiset muutokset johtivat Lahden ja ympäristön teollisten työpaikkojen yhtäkkiseen katoamiseen. Valtion työsuhteita on alueella niukasti.

Lahden työttömyysaste oli 12,7 prosenttia vuoden 2018 lokakuun lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen koko maan työttömyysaste oli lokakuussa 8,7 prosenttia. Vuoden aikana työttömyysaste on laskenut eniten Tampereella, 3,4 prosenttiyksikköä, Lahdessa laskua oli 1,8 prosenttiyksikköä.

Mikä selittää Tampereen ja Lahden eroja? Tampere ja seudun 9 kuntaa olivat mukana valtion osin rahoittamassa työllisyyskokeilussa. Hanke kohdennettiin erityisesti pitkäaikaistyöttömiin, heitä tuettiin päivittämään koulutuksensa ja avustettiin työnhaussa. Valtakunnalliseen kokeiluun hyväksyttiin viisi aluetta.

Kokeilussa kunnat ottivat hoitaakseen TE-toimistoilta siirtyvät lakisääteiset tehtävät: asiakkaiden ohjaamisen palveluihin, aktivointisuunnittelun, määräaikaishaastattelut, työnvälityksen, osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut sekä maahanmuuttajien kotouttaminen. Kokeilussa sote –palveluja järjestettiin kunnan vastuulla niitä tarvitseville.

Tarvitsemme Päijät-Hämeeseen kuntakokeilujen pohjalta kehitettyjä toimintamalleja. Näissä piloteissa yhdistettäisiin alueellisesti ELY –keskusten johdolla TE -toimistojen, kuntien, yksityisten palveluntuottajien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Kolmannen sektorin järjestöillä olisi tärkeä rooli työttömien tukitoimenpiteiden tuottajana.

Sitkeä, luonteeltaan pysyvä rakennetyöttömyys on yksi Päijät-Hämeen suurista haasteista. Nuorisotyöttömyys on vielä suurempi tulevaisuuden haasteemme. Työtä vailla olevat nuoremme on saatava erinomaisten Matkalla duuniin- ja Ohjaamo -palveluiden piiriin urasuunnittelua varten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *