Matkailulla elinvoimaa

Kuluneena kesänä kuten muinakin kesinä minulla oli mahdollisuus vierailla useaan otteeseen Karjalassa, tänä vuonna kohteina olivat Kannas ja Sortavalan seutu. Venäjän rajamaakunnat ovat siistiytyneet merkittävästi sekä uutta rakennusta ja yritystoimintaa on virinnyt etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiestö on parantunut ja yhteyksiä Pietarista käsin on kehitetty.

Sortavalasta vierailimme Valamossa. Sateinen päivä ei haitannut tutustumista kunnostettuun pääluostariin ja syväsataman ympärillä oleviin skiittoihin. Keväällä tapahtunut matkailuhotellin palo haittaa yöpymistä saarella. Venäläisiä matkailijoita oli paljon, mutta suomalaiset puuttuivat lähes täysin. Oppaamme Ludmila kertoi, että vilkkaimpina päivinä suomalaisia ryhmiä oli neljä päivässä ja nyt kyseisellä viikolla hänellä oli kaksi opastusta. Samasta matkailijoiden kadosta puhuu myös lahtelainen matkanjärjestäjä.

Syynä suomalaisten matkailijoiden Venäjän matkailun vähenemiseen ovat Ukrainan kriisistä johtuvat EU:n ja Venäjän väliset vastavuoroiset pakotteet ja tästä johtuva matkailijoiden turvattomuuden tunne. Itse en ole havainnut minkäänlaisia merkkejä matkailijaan kohdistuvasta vaaran lisääntymisestä. Teen vierailuja ryhmämatkoina ja pienellä porukalla omilla autoilla. Palvelu on hyvää ja matkailijaan suhtaudutaan kohteliaasti.

Houkuttelevuustekijänä on toisaalta ruplan heikko kurssi, mikä ei näy täysimääräisesti majoituspalveluiden hinnoissa – palveluissa ja ostoksissa kylläkin. Valitettavasti palvelut ja erityiskauppojen valikoimat entisestäänkin heikkenevät mm. Viipurissa matkailijoiden puutteessa.

Venäjän rajan takaiset olosuhteet ja matkailupalvelut paranevat ainoastaan lisääntyneen kysynnän myötä. Pietarilaiset ovat löytäneet Kannaksen ja Sortavalan alueen. Tästä esimerkkinä on Sortavalan naapurissa sijaitsevalle Ruskealan marmorilouhoksen alueelle syntynyt länsimaiset mitat täyttävä elämyspuisto kesä- ja talvimatkailuun. Talvimatkailuun panostetaan erityisesti tulevaisuudessa. Otrakkalan marmorilouhimo avattiin jo vuonna 1767. Ruskealan marmoria on käytetty muun muassa Pietarin Iisakin kirkossa ja Talvipalatsissa sekä Helsingissä Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Ruskealan kirkon alueella on uusi kirkko ja majoituspalvelua. Eteläiselä Kannaksella on kaksikin isoa laskettelu- ja elämysmatkailukohdetta.

Eteläisen Kannaksen elinvoimaisuuden taustalla on Pietarin läheisyys kuten suuriruhtinaskunnan aikaan. Tällä alueella suomalainen maisema on kuitenkin muuttumassa ja ulkopuolisilta suljetut asumislähiöt muokkaavat vanhaa kulttuurimaisemaa. Tässä tilanteessa on äärimmäisen tärkeätä saada suomalaiset hautausmaat ja muut tärkeät kohteet rekisteröityä ja suojelun piiriin.

Miksi sitten suomalaiset matkustavat Viroon eivätkä Viipuriin? Virossa on 25 vuoden aikana uudistettu ympäristö kokonaisuudessaan. Tallinna ja Eestin muut suuret kaupungit on rakennettu suurelta osin uudelleen. Ympäristön siisteys ja rakennusten hyvä kunto ovat omiaan luomaan turvallisuuden tunnetta ja houkuttelemaan kävijöitä. Vaikka Venäjällä on tehty paljon viimeisen 20 vuoden aikana, ei muutosvauhti riitä lainkaan vakuuttamaan suomalaisille Viipurin ja muiden Karjalan paikkakuntien nousua varteenotettavaksi ostos- ja elämysmatkailumatkailukohteeksi. Viipurin vanhan keskustan alennustilaa ei haluta toistuvasti nähdä.

Vastapainoksi suomalaisten matkanjärjestäjien tulisi etsiä aktiivisesti uusia matkailumuotoja ja -kohteita. Sotahistoriamatkoja on tehty Karjalan matkustuksen vapautumisesta asti. Kotiseutumatkat ovat aktiivisten karjala-, pitäjä- ja sukuseurojen varassa. Nuo järjestöt kaipaavat uusia tapoja löytää nuoria juuristaan kiinnostuneita. Sukujen unohtuneiden kivijalkojen löytämiseen uusi tietotekniikka antaa erinomaiset mahdollisuudet. Tästä ovat Metsäpirtin ja Kivennavan sähköiset karttatiedostot erinomainen esimerkki.

Sukuni kotipitäjässä Vuoksenrannassa voisivat olla tutustumiskohteina Suursuo säilyneine kasvimaailmoineen, Korpilahden verkkolöytöpaikka tai sodat läpikäynyt kirkkorakennus – vaikka kesäisen konsertin pitopaikaksi. Antrean Sokanlinna kivimuodostelmineen ja Vuoksi monine mahdollisuuksineen ovat matkan varrella. Vastaavia matkailukohteita löytyy kaikista luovutetun alueen pitäjistä.

Matkailun aktivoimiseksi tarvitaan myös uudenlaisia rajanylitysmuodollisuuksia Viipuri -kortin tapaan. Riittävät kävijämäärät tuovat uusia venäläisten järjestämiä palveluja ja elvyttävät paikallistaloutta. Tieto luovutetusta Karjalasta siirtyy käyntien myötä sukupolvelta toiselle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *