Karjalan suomalainen matkailu

Tein kesällä pienen ryhmän jäsenenä tutumismatkan Petroskoihin ja sen ympäristöön. Matka onnistui hyvin. Matkasimme kahdella autolla, joista vain toinen oli tällä kertaa maastokelpoinen. Teiden kunnon mukaan jakauduimme osin kahteen ryhmään.

Yksi matkan päätavoitteista oli käydä menomatkalla entisen Korpiselän kunnan Tolvajärven kylässä tutustumassa ennen sotia kuuluisaan matkailu- ja retkeilykohteeseen. Tolvajärveä sanottiin ”Karjalan Punkaharjuksi”. Alueelle rakennettiin matkailumaja juuri ennen Talvisotaa. Kauniiseen luontoon liittyy myös sodan raakuutta ja siksi se on ollut sotahistoriasta kiinnostuneiden suosikkikohteita. Tolvajärvellä suomalaiset saivat Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton joulukuun 1939 puolivälissä. Eversti Aaro Pajarin perinneryhmään kuuluminen oli innoke kohteeseen tutustumiseen.

Vierailun ei pitänyt olla ongelmallinen. Suojärvelle johtavalta tieltä oli matkaa 50 km yhteen suuntaan. Olin käynyt Tolvajärvellä linja-autolla yli 10 vuotta sitten. Matkalla olimme ihailleet komeita metsiä hyväkuntoisen tien varrella. Erityisesti kiinnitimme huomiota hyväkuntoisiin ojiin.

Nyt oli toisin. Kymmenen kilometrin ajon jälkeen hyvä tie muuttui puunkuljetusten runtelemaksi kivi ja vesiränniksi. Välillä uimme lähes polvensyvyisissä vesilammikoissa. Laajimmat lammikot oli ensin kahlattava pohjan laadun selvittämiseksi. Tie perillä nykyisen luonnonsuojelualueen alueella oli hyväkuntoinen. Tolvajärven kylän harjumaisemassa vallitsi entinen rauha. Retkeilymajan kivinen alaosa oli entisessä kunnossa.

Olen törmännyt varhemminkin suomalaisille tärkeiden sotahistoriakohteisiin johtaneiden teiden huonoon kuntoon. Nietjärven taistelujen maastoon voitiin varhemmin kulkea linja-autolla.  Enää sinne ei ole bussilla asiaa. Hiekkaisessa maastossa ei ollut tielana käynyt vuosiin ja lätäköissä maa oli syvillä kuopilla hiekkainen tieaineksen huuhtoutuessa pois.

Tärkein selittävä tekijä teiden kunnon heikkenemiseen lienee Venäjän talouden vaikeudet. Samalla toteutetaan kehittämiskohteiden tiukkaa priorisointia. Petroskoihin rakennetaan valtavaa uutta sisääntulotietä sekä uudistetaan Muurmanskin valtatietä ja Prääsän kautta yhteyttä Sortavalaan. Edelleen kohden Pietaria on vanha Laatokan rantatie saanut uuden päällysteen. Perspektiivittömien alueiden määrä on lisääntynyt ja kasvu keskittyy. Petroskoin asukasmäärä on 260 000 asukasta. Kaupunkiin nousee moderneja asuinalueita ja vanha keskusta on hoidettu hyvin. Kizhin saari kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluettelon suojelukohteisiin. Avainnähtävyys on Preobrazhenskaja kirkko, jossa on 22 kupolia. Kirkkorakennuksen hirsiseinien peruskorjaus on jatkunut vuosia. Kirkko pitää pystyssä nyt teräksinen kehikko, osa ulkoseinistä ja kupoleista puuttuu. Kizhi on kansainvälinen makailukohde ja jokiristeilijöiden kääntöpaikka.

Myöhemmin Karhumäessä ja Poventsassa törmäsimme toisiin venäläisiin matkailijaryhmiin hyvien teiden päässä olevissa tutustumiskohteissa.  Heitä kiinnosti mm. Sandarmohin hautausmaa, jonne Stalin teloitutti 10 000 eri kansallisuuksiin kuuluvaa puhdistusten uhria. Heidän joukossaan oli 1150 suomalaista.

Venäläisiä matkailijoita kiinnostaa selvästi oman maansa historia. Suomen vastaisen rintaman taistelupaikoilla venäläiset tekevät sotavainajien löytämiseksi lisääntyvästi maastoetsintöjä. Uusille hautausmaa-alueille on perustettu uusia muistomerkkejä. Nämä sijaitsevat hyvien tieyhteyksien varressa.

Suomalaista Karjalan matkailua suunnataan kehitettäville alueille ja alueille, joilla on merkitystä myös venäläisille. Suomalaisille tärkeät sotahistorialliset kohteet ovat usein asumattomilla alueilla ja niille teiden ylläpito on haasteellista. Vähemmän liikuttujen teiden huonoon kuntoon vaikuttavat myös puunkorjaajien menettelytavat. Yhteistyötä on tehtävä meille tärkeiden entisten kylien ja matkailukohteiden saavutettavuuden parantamiseksi.

Koen omatoimimatkailun mahdollisuutena tutustua luovutettuun alueeseen ”läheltä”. Omatoimimatkailijan on kuitenkin tehtävä kotityöt kunnolla, on tutustuttava matkakohteisiin etukäteen. Meillä oli 100 sivuinen oheislukemisto oppaana. Kohteiden paikantamiseen käytimme tabletti -päätelaitteeseen etukäteen tallennettuja kartastoja. Hyödynsimme tabletin GPS -paikantamisominaisuutta ja näin kohteet löytyivät vaivatta. Siis, suunnittelemaan ensi kesäksi matkaa Karjalaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *