Hoiva-asumisen henkilöstömitoitus lakiin

Esperi Caren vanhuspalveluyksiköissä tapahtuneet laiminlyönnit ovat nostaneet keskusteluun vanhuspalvelujen tilan. Ongelmia on ollut ja on niin yksityisissä kuin julkisen puolen hoivayksiköissä.Useimmissa asumisyksiköissä palvelu saa kiitosta asukkailta ja omaisilta sekä henkilökunta viihtyy työssään. Hoivayksiköiden ongelmiin on puututtava, niiden syyt on selvitettävä ja korjauksiin on ryhdyttävä heti. Hyvä johtaminen ja henkilökunnan kuuleminen on usein lähtökohta uudistumiselle.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo tulkitsee Etelä-Suomen Sanomissa (30.1.2019), että tämänhetkiset ongelmat johtuvat nykyisestä tavasta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Vastuu kuntalaisten hoidosta ja hoivasta on kunnalla itsellään. Kunnat kilpailuttavat palveluntuottajat, ja valitsevat yleensä toimijat asukkaiden puolesta. Näin ollen asukkaalla ei ole epäsopivaa toimintaa kokiessaan muuta vaihtoehtoa kuin valittaa tai tyytyä kohtaloonsa, ja valitettavan usein molemmilla toimintatavoilla on sama lopputulos.

Monet ovat ehtineet kuvata hoivapalveluyksiköiden yksityistämiskokemuksia viimeiseksi naulaksi sote -uudistuksen arkkuun ja väittäneet, että uudistus pahentaisi tilannetta. Päinvastoin, sote -uudistuksen tuleva valinnanvapaus ja asiakassetelimalli mahdollistavat asukkaalle valita itse toivomansa hoivapalveluiden tuottaja, hinnan ollessa kaikille sama. Tällöin huonoa laatua tuottavat ja riittämättömällä henkilökunnalla työskentelevät asumisyksiköt häviävät pois markkinoilta. Kukaan ei halua muuttaa niihin asumaan.

Maakunnilla isompina järjestäjinä tulee olemaan resursseja ja kokemusta yksityisen ja julkisen tuottajan valinnassa sekä palveluiden laadun seurannassa. Asukkaiden hyvinvoinninarvioinnissa tulisi käyttää seurannan välineitä, mittareita. Monet kunnat ovat valinneet oman toimintansa ja yksityisen toiminnan seuraamiseen THL:n johdolla kehitetyn RAI -seurantajärjestelmän. Asukkaan hyvinvointia, ruokailua, hoitoisuutta ja toimintakykyisyyttä seurataan määrävälein ja kirjataan seurantajärjestelmään, parhaimmillaan automaattisesti päivittäiskirjaamisen yhteydessä. Asukkaan henkilökohtainen hoivasuunnitelma tulee tehdä huomioiden seurannan osa-alueet. Saatuja seurantatuloksia voidaan käyttää asukkaan hyvinvoinnin pitkäaikaisseurantaan ja yksikön toiminnan kehittämiseen sekäyksiköiden ja hoivalaitosten väliseen vertailuun. Järjestelmää voidaan hyödyntää myös hoitohenkilökunnan mitoitukseen asukkaiden hoitoisuuden mukaan.

Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen laatusuosituksen mukainen hoitajamitoitus on 0,5 työntekijää asukasta kohden. THL:n tuoreen selvityksen mukaan perustuen omailmoituksiin julkisen tuottajan mitoitus oli 0,66 ja yksityisen palveluntuottajan keskiarvo 0,64. Yksiköitä, joissa mitoitus oli alle 0,5 oli 84 yksikköä, yhtä paljon julkisella ja yksityisellä tuottajalla.

Tarvitsemme tässä vanhusten laitoshuollon kriisissä yksiselitteisen lakiin viedyn henkilömitoituksen alarajan, 0,7 hoitajaa asukasta kohden. Tämä helpottaa hoitajamitoituksen arviointia. On esitetty lisäksi epäilyjä mitoitusilmoitusten paikkansapitävyydestä. Asia voidaan todentaa ainoastaan jälkikäteisellä toteutuneiden työvuorolistojen tarkastuksella valvovien viranomaisten toimesta. Tarvitsemme ryhdikkäitä ja nopeasti korjaavia toimenpiteitä. Lapsista, vanhuksista ja vammaisista huolehtiminen on aina ollut maassamme kunnia-asia, ja se ei saa hämärtyä. Korkeita voittoja tavoitteleva liiketoiminta kyseenalaisine korkokikkailuineen ei mielestäni sovellu hoito- ja hoivatyöhön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *