Aihearkisto: Uncategorized

Kohti työllistävää sosiaaliturvaa

Työ on murroksessa.  Aika, jolloin työtä tehtiin pääasiassa tiettynä aikana kiinteässä paikassa, on päättynyt. Meidän suomalaisten vakavana haasteena on vastata työn murrokseen niin, että työn syntymistä voidaan helpottaa ja samalla turvata työntekijän turva myös jatkossa.

Työn pirstoutuminen osa-aikaisiksi ja lyhytaikaisiksi työsuhteiksi on yleistynyt. Digitaalisilla markkinoilla ja sähköisillä alustoilla tehtävä työ on usein työnantajatonta työtä. Teemme itse työn tilaamalla esim. tuotteita sähkömyynnistä. Valtioille tämän kaltaisesta liiketoiminnasta on vaikea kerätä veroja ja vakuutusmaksuja, koska toiminta on ylikansallista ja valvonta on vaikeaa. Työstä kerätyillä veroilla ja liikevaihdon veroluonteisilla maksuilla kustannetaan kuitenkin meidän suomalaisten perusturva kuten sairauden ja työttömyyden aiheuttamat kustannukset. Suomi on maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita monella mittarilla mitattuna. Tuloeromme ovat maailman pienimpiä hyvän perusturvan ansiosta.

Työn, työelämän ja työmarkkinoiden muutoksessa on erityisesti pidettävä huoli nuorista. Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat vakavimpia yhteiskuntamme ongelmia.

Suomessa on tunnistettu nykyisen sosiaaliturvan monimutkaisuus ja sen aiheuttamat esteet työn vastaanottamiselle. Perustulo on hallituksen kokeilu, työllistyykö pitkäaikaistyötön tasasuuruisella sosiaaliturvalla, jota työllistyminen ei poista. Pitkäaikaistyöttömän ei monesti kannata ottaa lyhytaikaista ja epävarmaa työtä vastaan, koska ensimmäisistä tuloeuroista saattaa jäädä käteen alle 20 senttiä. Lisäksi työtulon ja työttömyysturvan yhteensovittaminen saattaa siirtää sosiaaliturvan maksatusta.

On etsittävä uusia keinoja työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen. Suomessa toteutetaan reaaliaikainen tulorekisteri siten, että kaikki palkkatiedot näkyvät verottajan ja Kelan tietojärjestelmissä vuoden 2019 alusta sekä Kelan ja muiden tahojen maksamat etuudet vuoden 2020 alusta lähtien. Reaaliaikainen tulorekisteri tekee talouden ja verotuksen ennakoimisesta nykyistä helpompaa erityisesti silloin, kun henkilö saa tuloa useasta eri lähteestä ja tulo on epäsäännöllistä.

Samanaikaisesti on aloitettu parlamentaarisesti ohjattu perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistuksen selvitystyö. TOIMI-hankkeen tehtävänä on valmistella työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta, joka voitaisiin toteuttaa seuraavalla vaalikaudella. Eri perustein maksetut sosiaali- ja työttömyyskorvaukset ovat tavoitteena yhdistää kansalaisen yhtenäiseksi perusturvaksi.

Yhteensovittamalla reaaliaikaiset kuukausittaiset työtulot yhtenäisen perusturvan tulojen kanssa voidaan automatisoida työtulojen kasvaessa perusturvan pieneneminen portaattomasti ja taata kansalaisille yhteisesti sovitun tasoinen katkeamaton perusturva. Tämä menettely pienentää työn vastaanottamisen esteitä ja kannustinloukkuja sekä tekee työn vastaanottamisen motivoivaksi kaikissa tilanteissa. Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Tilanteeseen nähden paras mahdollinen sote

Julkaistu Itä-Häme lehdessä 17.3.2018

Viime viikkojen puhutuin asia on ollut hallituksen lakiesitykset koskien maakunta- ja sote -ratkaisua. Kyse on itsenäisyyden ajan yhdestä merkittävimmistä päätöksistä, onhan toimialan liikevaihto yli 25 miljardia euroa.

Uusi sote -malli ei ole täydellinen, mutta tähän tilanteeseen paras mahdollinen.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti, huoltosuhteemme muuttuu. Kahden vuosikymmenen jälkeen on arvioitu, että väestöstä käy työssä vain 30 %, nyt lähes 50%. Suomen huoltosuhteen muutos on Euroopan voimakkainta. Nykyinen pitkään jatkunut epävarma tilanne on jo ajanut sote-sektorin sekavaan tilaan. Yksityisten palvelutuottajien haltuun on kiihtyvällä nopeudella siirtynyt etenkin lastensuojelun ja vanhustenhuollon yksiköitä. Kunnat ulkoistavat epävarmoina myös terveyspalveluitaan ja suuret yksityiset toimijat hierovat malttamattomina käsiään toivoen uudistuksen kaatumista. Näin ei kuitenkaan saa käydä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sopeutukset johtuvat valtiovarainministeriön motivoimista kuntien säästöpaineista. Mitä enemmän kunta säästää sote -menoissa ennen maakuntauudistusta, sitä suurempi on uudistuksen jälkeinen valtionosuus kunnalle jäävään toimintaan. Vastuullisuutta tulee olla päättäjillä palveluiden kuntakohtaisesta riittävyydestä. Maakuntamme sote -palveluiden tarve on 6 % yli maan keskitason, kuvastaen ikääntymistä ja sairastavuutta. Valtiovarainministeriön vuosien 2018-2019 ennusteisiin perustuen Päijät-Hämeen maakunnalta puuttuu 40 miljoonaa euroa vuodelta 2020 palvelutarveperusteisesti laskien. Siis lähes sama summa puuttuu jo nyt. Kuntakohtaisesti Heinolassa ja Sysmässä tulevat valtionosuudet kasvamaan vuoden 2020 jälkeen ja Hartolassa vähenemään, koska sote -osuus kunnan menoista on suuri.

Kun tarkastellaan tulevaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapaa, jo aiemmin perustuslakiongelmiin törmänneiden suurkunta- yms. hankkeiden jälkeen asiantuntijoiden kesken vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että järjestämisvastuun kokoaminen tuleville maakunnille on hyvä perusratkaisu. Kuitenkin maakuntien järjestämisosaamiseen sekä strategiseen palveluiden järjestämiseen on kiinnitettävä huomiota ja siihen on annettava tukea ja alkuun lisäresursseja.

Yksi keinona sote -uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden palveluiden laadun paranemisen ja hoidon yhtäläisen saatavuuden asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, on valinnanvapauden käyttöönotto peruspalveluissa. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valinnanvapaus parantaa hoidon järjestäjien kannustimia sekä onnistuessaan parantaa hoidon laatua. Koska valinnanvapaus on kokonaisuudessaan varsin mittava ja uudenlainen järjestelmä, viisainta olisi laajentaa se käyttöön vaiheittain, kokeilujen kautta. Näiden kokeilujen ja kehitettyjen korvausmallien ja ohjausjärjestelmien perusteella ratkaisuja on hyvä kehittää haluttuun suuntaan.

Yhtenä tärkeimmistä valinnanvapauden ja koko soteuudistuksen onnistumisen peruspilareista on toimivat, yhteensopivat tietojärjestelmät. Ilman koko palveluntuottajaverkon kattavaa tietojärjestelmää emme pääse siihen tavoiteltuun lopputulokseen, jossa potilastiedot kulkevat reaaliaikaisesti palveluntuottajalta toiselle. Vain siten saamme luotua tavoitellut, integroidut ja toimivat hoitoketjut. Nykyisin monen kansalaisenkin käyttämä Oma Kanta –palvelu on sarjassaan toimiva, mutta luonteeltaan se on arkistojärjestelmä, ei ajantasainen potilastietojärjestelmä. Eri palveluntuottajat yhteen integroiva tietojärjestelmä tuottaa maakunnille samalla niiden tarvitseman hallinnollisen tiedon keskenään kilpailevien palvelutuottajien arvioimiseksi ja kermankuorinnan estämiseksi. Päijät-Hämeen viimeaikaiset tietojärjestelmäongelmat ovat varoittava esimerkki ongelmista, joihin puutteellisella varautumisella voidaan joutua.

Viikko tet-harjoittelijan silmin

Moi!

Olen Ossian Paaso 15v. Olen yhdeksännellä luokalla ja olen ollut tetissä 12-16.2 Martti Taljalla ja hänen avustajallaan Markku Karjulalla täällä eduskunnassa. Tet-jakso on ollut mielenkiintoinen, olemme käyneet useissa eri kokouksissa joissa ajankohtaiset aiheet ovat puhuttaneet. Oma mielenkiinto ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin on kasvanut suuresti viikon aikana. Olen tavannut monia poliittisesti tärkeitä henkilöitä ja olen päässyt ottamaan yhteiskuvan pääministeri Juha Sipilän kanssa. Olen päässyt seuraamaan kun edustaja Talja esittelee eduskuntaa vierasryhmälle. Olemme osallistuneet eduskunnan kyselytunnille joka oli erittäin mielenkiintoinen kokemus, suosittelen kaikille kykeneville lehtereillä vierailemista torstaisin klo 16. Opin myös paljon puolueiden eroja ja mitkä ovat puolueiden priotiteettejä. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut silmiä avaava kokemus oli hyvä huomata sisältäpäin kuinka eduskunta toimii.

Ossian Paaso

Sukumme tärkeiden paikkojen löytäminen Karjalassa

Meillä siirtokarjalaisilla on voimistuva haaste, miten löydämme sukumme kotipaikoille, kun ei ole enää ketään opastamassa noille ikivanhoille sijoille. Toisaalta voimme kysyä, miten kauan mennyttä maailmaa, mikä ei koskaan palaa, on tarkoituksenmukaista kantaa mukanaan. Itse muistutan juurista aina, kun vain on siihen mahdollisuus. Jälkipolvet ovat jo kuulleet menneestä kyllästymiseen. Tavatessani uusia ihmisiä suvun juurien tullessa esille lähempää tuttavuutta tehtäessä, tiedustelen aina – mistä kunnasta, mistä kylästä ja mistä talosta suku on kotoisin.

Uusi teknologia tekee mahdolliseksi matkailla noilla omilla juurilla omassa keinutuolissa istuen tai konkreettisesti hyödyntää teknologiaa kotiseutumatkailussa suunnistettaessa kotipaikoille ilman opastusta. Monelle on varmasti tuttu Google Maps -ohjelmisto, jolla voi matkailla keskeisimpiä menetetyn alueiden teitä pitkin, nähdä tienvarsimaisemia sekä saada tietoa ravitsemus- ja majoitusliikkeistä.

Metsäpirtin kuntaan, sen historiaan, kyliin, taloihin, väestöön ja sen henkilöhistoriaan voi tehdä erinomaisen hienon matkan kotisohvalla osoitteella www.metsapirti.net/wiki/. Kalevi Hyytiä on tehnyt suurtyön rakentaessaan yhdessä poikansa kanssa työvälineen kartoista ja tiedostoista poimittavan informaation tallentamiseen. Kivennapa-seuralla on vastaava työväline käytössään. Tiedostopohja on monistettavissa ja yksityiskohtaisten tietojen täyttö on seuran omasta aktiivisuudesta kiinni. Myös muutamalla muulla pitäjäseuralla on vastaavia kartasto- ja tiedostohankkeita meneillään.

Google maps -kartasto luo myös pohjan uusien karttalehtien kiinnittämiseen oikeaan koordinaatistoon.  Kyseinen kaupallinen tiedosto ei ole yksityiskohtainen ja siksi on tarpeen maastossa liikkumista varten liittää vanhoja alkuperäisiä maanmittauslaitoksen hallussa olevia topografikarttoja (1:20000 tai 1:100000) kyseiselle alustalle siten, että kartta on maaston kanssa yhdenmukainen. Meillä on työn alla Vuoksenranta -seurassa ja omassa sukuseurassani hanke, jossa tavoitteemme on tehdä yksinkertainen, helposti monistettava ja tiedostona tabletilla tai älypuhelimella matkalle mukaan otettava kartta ja paikantamisväline. Talojen ja muiden kiinnostavien kohteiden paikat voidaan merkitä karttaan tai käyttää topografikarttaa sellaisenaan. Karttapisteisiin voidaan liittää erikseen avattavia historia-, talo- ja henkilötietoja.

Uudet paikannusvälineet hyödyntävät sekä länsimaista GPS -järjestelmää että venäläisiä CLONASS -satelliitteja. Kahden järjestelmän käyttö nopeuttaa paikantamista ja tuo siihen tarkkuutta, onhan käytössä 24 satelliittia pelkkää GPS -paikannusta enemmän.

Itse olen hyödyntänyt Karjalan matkailussani australialaista kaupallista karttojen koordinaatistoon sijoitteluohjelmaa. Ohjelman ongelma on suhteellinen kalleus ja käyttäjäkohtainen päätelaitemaksu. Ennen matkaa kohdealueen topografi- ja muut kartat sijoitetaan koordinaatistoon tietokoneella ja valmis kartasto siirretään tabletille passiiviseksi tiedostoksi mukaan matkalle. Kartastoon voidaan lisätä muista lähteistä yksityiskohtaisia koordinaatistotietoja koskien tärkeitä matkakohteita. Liikuttaessa ennen tuntemattomassa maastossa kulkijalla on kaiken aikaa tiedossa oma sijainti ja kohteen sijainti. Näin avautuu koko luovutettu alue joskus unohtuvine kylineen ja taloineen uudelle luovutetun alueen matkailulle. Kannustan tutustumaan ainutlaatuiseen Karjalan luontoon ja naapurikuntiin laajemmin.

Omatoimimatkailun onnistumisen edellytys on tarkka matkasuunnitelma, etukäteen hankittu tieto matkakohteista ja tietojen mukaanotto matkalle. Karttajärjestelmän tarkkuudesta kertoo viimekesäinen kokemus. Karjalan -matkallamme palasimme Prääsän tietä Petroskoista kohden Sortavalaa. GPS -paikannustekniikkaa hyödyntävän digitaalisen kartan avulla pysähdyimme juuri vanhalle rajalle muistelemaan sen merkitystä ja ikuistamaan maisemaa myös digitaalisesti. Olemme vahvasti digiajassa.

Ovatko sote-kiinteistöjen ohella myös työntekijät myynnissä?

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pitkittyy, niin se myös mutkistuu. Erilaiset spekulaatiot tulevasta lisääntyvät ja saavat jo totuuden leiman. Tällaisia ovat myös arviot kuntien omistamien sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta. Tällä hetkellä ympäri Suomea monikansalliset yhtiöt ostavat julkisessa omistuksessa olevia sosiaali-, vanhustenhuollon ja perusterveydenhuollon yksiköitä. Ostotarjouksia tehdään luomalla myyjälle epävarmuutta tulevasta, rakennusten arvosta ja maakuntien tarpeesta. Valtion korvauksista kunnille käyttämättä jäävistä sote-rakennuksista ei ole tehty päätöstä. Tällä hetkellä kilpailutuksen pohjalta tuottajiksi hyväksyttyjen palveluasumisyksikköjen hinnoissa on merkittäviä eroja. Miten tulevaisuudessa voidaan edes uneksia yhtenäisestä sitovasta tuotantohinnasta?  Kuntien sote -kiinteistöt ovat osa kunnan tasetta yli- ja aliarvostuksineen.

Kuntien kiinteistöjen myynnin yhteydessä ostaja edellyttää palvelutuotannon sisältyvän hintaan. Tulevat maakunnat sidotaan siten pitkäksi ajaksi yksittäisten kuntien tekemiin ulkoistussopimuksiin. Lähtökohtana maakunnalla tulee olla, että omassa kunnassa asuminen on aina mahdollistettava. Jos yksityinen toimija lupaa purkaa vanhat ja rakentaa uudet toimivat tilat kokonaisedulliseen hintaan, tarjouksessa täytyy olla jotain, joka ei ole kaikille osapuolille edullista. Yksi häviäjistä ovat julkisen palveluksessa olevat matalapalkkaiset palvelutalojen palveluksessa olevat lähihoitajat ja muut työntekijäryhmät. EVAn tuoreen selvityksen mukaan kokonaisuudessaan lähihoitajan palkkaero kuntatyön ja yksityisen sektorin työnteon välillä on 8,9 %. Ero johtuu siitä, että kuntatyötä tekevä hoivakodin lähihoitaja saa keskimäärin 17 % ansiostaan ilta-, yö-, lauantai- ja viikonlopputyönä, kun vastaava luku yksityisellä puolella on 12 %. Millä matalapalkkainen koulutettu ammattilainen elää nyt ja tulevaisuudessa?

Kaiken kaikkiaan kunta-alan työehtosopimusten ehdolla tehty kuntatyö on noin 7–8 % kalliimpaa kuin sama työ yksityisellä sektorilla. Suurin kunta-alan lisäkustannus tulee työnantajan eläkemaksusta, joka on keskimäärin 4,0 %- yksikköä korkeampi kunnissa kuin yksityisellä sektorilla. Menoperusteinen eläkemaksu rasittaa lisämaksuna kunta-alaa ja juontaa kunta-alalla ennen vuotta 2005 karttuneisiin normaalia parempiin eläke-etuihin. Tätä maksua maksavat ne kuntatyönantajat, jotka ovat aikoinaan kyseessä olevia lisäeläke-etuja myöntäneet.

Terveydenhuollon sairaanhoitajien ansiot ovat kuntatyössä yksityistä sektoria korkeammat epätyypilliseen aikaan tehdyn ilta-, yö- ja viikonlopputyön vuoksi. Kuntatyön kokonaisansiot ovat 3,8 % yksityistä korkeammat.

Kuntatyön vasta-alkajalla lomaa on 23 päivää, kun taas yli 15 vuotta kuntatyössä palvelleella lomaa on jo 38 päivää. Lisäksi kunnissa lomat lasketaan työpäivinä (5 päivää viikossa), mutta yksityissektorilla arkipäivinä (6 päivää viikossa). Näin lomapäivät kuluvat kuntatyössä hitaammin. Hitaampi kuluminen tarkoittaa sitä, että jo kuntasektorin lyhyimmällä lomaoikeudella (23 päivää) lomaillaan miltei reilut 4 viikkoa. Pitkään palvellut kuntatyöntekijä on palkallisella vuosilomalla reilun seitsemän viikkoa vuodessa. Työpäivissä mitattuna ero vastaavaan pitkään palvelleeseen yksityisen työntekijään kasvaa 7 päivään.

Erot palkkauseroista perustuvat työehtosopimusten, eläkemaksujen sekä palkkatilastojen pohjalta tehtyihin keskiarvolaskelmiin. Eri asia on, noudatetaanko tehtyjä työehtosopimuksia täysin. Työssä jaksamiseen kuuluvat myös työolosuhteet ja työntekijämitoitus. Lisähaasteen tuo 2. asteen koulutusuudistus, jossa osa lähihoitajien koulutuksesta siirtyy ilman korvausta työpaikoille.

Karjalan suomalainen matkailu

Tein kesällä pienen ryhmän jäsenenä tutumismatkan Petroskoihin ja sen ympäristöön. Matka onnistui hyvin. Matkasimme kahdella autolla, joista vain toinen oli tällä kertaa maastokelpoinen. Teiden kunnon mukaan jakauduimme osin kahteen ryhmään.

Yksi matkan päätavoitteista oli käydä menomatkalla entisen Korpiselän kunnan Tolvajärven kylässä tutustumassa ennen sotia kuuluisaan matkailu- ja retkeilykohteeseen. Tolvajärveä sanottiin ”Karjalan Punkaharjuksi”. Alueelle rakennettiin matkailumaja juuri ennen Talvisotaa. Kauniiseen luontoon liittyy myös sodan raakuutta ja siksi se on ollut sotahistoriasta kiinnostuneiden suosikkikohteita. Tolvajärvellä suomalaiset saivat Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton joulukuun 1939 puolivälissä. Eversti Aaro Pajarin perinneryhmään kuuluminen oli innoke kohteeseen tutustumiseen.

Vierailun ei pitänyt olla ongelmallinen. Suojärvelle johtavalta tieltä oli matkaa 50 km yhteen suuntaan. Olin käynyt Tolvajärvellä linja-autolla yli 10 vuotta sitten. Matkalla olimme ihailleet komeita metsiä hyväkuntoisen tien varrella. Erityisesti kiinnitimme huomiota hyväkuntoisiin ojiin.

Nyt oli toisin. Kymmenen kilometrin ajon jälkeen hyvä tie muuttui puunkuljetusten runtelemaksi kivi ja vesiränniksi. Välillä uimme lähes polvensyvyisissä vesilammikoissa. Laajimmat lammikot oli ensin kahlattava pohjan laadun selvittämiseksi. Tie perillä nykyisen luonnonsuojelualueen alueella oli hyväkuntoinen. Tolvajärven kylän harjumaisemassa vallitsi entinen rauha. Retkeilymajan kivinen alaosa oli entisessä kunnossa.

Olen törmännyt varhemminkin suomalaisille tärkeiden sotahistoriakohteisiin johtaneiden teiden huonoon kuntoon. Nietjärven taistelujen maastoon voitiin varhemmin kulkea linja-autolla.  Enää sinne ei ole bussilla asiaa. Hiekkaisessa maastossa ei ollut tielana käynyt vuosiin ja lätäköissä maa oli syvillä kuopilla hiekkainen tieaineksen huuhtoutuessa pois.

Tärkein selittävä tekijä teiden kunnon heikkenemiseen lienee Venäjän talouden vaikeudet. Samalla toteutetaan kehittämiskohteiden tiukkaa priorisointia. Petroskoihin rakennetaan valtavaa uutta sisääntulotietä sekä uudistetaan Muurmanskin valtatietä ja Prääsän kautta yhteyttä Sortavalaan. Edelleen kohden Pietaria on vanha Laatokan rantatie saanut uuden päällysteen. Perspektiivittömien alueiden määrä on lisääntynyt ja kasvu keskittyy. Petroskoin asukasmäärä on 260 000 asukasta. Kaupunkiin nousee moderneja asuinalueita ja vanha keskusta on hoidettu hyvin. Kizhin saari kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluettelon suojelukohteisiin. Avainnähtävyys on Preobrazhenskaja kirkko, jossa on 22 kupolia. Kirkkorakennuksen hirsiseinien peruskorjaus on jatkunut vuosia. Kirkko pitää pystyssä nyt teräksinen kehikko, osa ulkoseinistä ja kupoleista puuttuu. Kizhi on kansainvälinen makailukohde ja jokiristeilijöiden kääntöpaikka.

Myöhemmin Karhumäessä ja Poventsassa törmäsimme toisiin venäläisiin matkailijaryhmiin hyvien teiden päässä olevissa tutustumiskohteissa.  Heitä kiinnosti mm. Sandarmohin hautausmaa, jonne Stalin teloitutti 10 000 eri kansallisuuksiin kuuluvaa puhdistusten uhria. Heidän joukossaan oli 1150 suomalaista.

Venäläisiä matkailijoita kiinnostaa selvästi oman maansa historia. Suomen vastaisen rintaman taistelupaikoilla venäläiset tekevät sotavainajien löytämiseksi lisääntyvästi maastoetsintöjä. Uusille hautausmaa-alueille on perustettu uusia muistomerkkejä. Nämä sijaitsevat hyvien tieyhteyksien varressa.

Suomalaista Karjalan matkailua suunnataan kehitettäville alueille ja alueille, joilla on merkitystä myös venäläisille. Suomalaisille tärkeät sotahistorialliset kohteet ovat usein asumattomilla alueilla ja niille teiden ylläpito on haasteellista. Vähemmän liikuttujen teiden huonoon kuntoon vaikuttavat myös puunkorjaajien menettelytavat. Yhteistyötä on tehtävä meille tärkeiden entisten kylien ja matkailukohteiden saavutettavuuden parantamiseksi.

Koen omatoimimatkailun mahdollisuutena tutustua luovutettuun alueeseen ”läheltä”. Omatoimimatkailijan on kuitenkin tehtävä kotityöt kunnolla, on tutustuttava matkakohteisiin etukäteen. Meillä oli 100 sivuinen oheislukemisto oppaana. Kohteiden paikantamiseen käytimme tabletti -päätelaitteeseen etukäteen tallennettuja kartastoja. Hyödynsimme tabletin GPS -paikantamisominaisuutta ja näin kohteet löytyivät vaivatta. Siis, suunnittelemaan ensi kesäksi matkaa Karjalaan.

Valinnanvapauden ongelmista puhuttava rehellisesti

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi sote-järjestämiseksi, mukaan lukien asiakkaan valinnanvapaus. Tavoitteena tulee olla, että jokaisessa kunnassa säilyy peruspalveluiden vastaanottopiste. Terveydenhuoltolain uudistuksen yhteydessä tuli esiin kysymys erikoissairaanhoidon palveluiden keskittämisestä. Aihe ei ole erillinen valmisteilla olevaan sote-lainsäädäntöön. Jos pienten keskussairaaloiden mahdollisuuksia hoitaa suunniteltua hoitoa päivystyksen edellyttämällä laajuudella ei turvata, matkat pitenevät nopean reagoinnin hoitopaikkaan ja tämän seurauksena turhien kuolemien riski kasvaa.

Sääntö, että maakunnan tulee hankkia 15 % yksityiseltä taholta sote-palveluja saattaa vaikuttaa edellä esittämääni huoleen erikoissairaanhoidon päivystyskykyisyyttä edelleen heikentävästi. PHKS on suuri keskussairaala. Päijät-Hämeen osalta on laskettu, että päiväkirurgian puolittuminen esim. ortopediassa vähentäisi ortopedien määrää neljänneksellä. Sairaalalääkäreiden takapäivystys toteutetaan oheistyönä ilman, että takapäivystäjä on tuntiakaan poissa päivätyöstä.

Tuleva Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, nykyinen Päijät-Hämeen hyvinvontikuntayhtymän terveyspalvelujohtaja Kati Myllymäki kritisoi kovin sanoin erikoissairaanhoitoakin uhkaavasta monituottajamallista, mikä johtaa myös julkisella taitavien kirurgien saatavuuden heikkenemiseen. Moni haluaa työn, jossa ei tarvitse päivystää ja rahaa tulee kuitenkin entiseen tapaan. Osaavan henkilöstön palkat saattavat myös kohota, kun yleisenä tavoitteena sote-uudistuksessa on palkkaharmonisaatio.

Suomessa saa parhaan vastineen rahalle eurooppalaisen kuluttajatutkimuksen mukaan vuosina 2014 ja 2015. Päijät-Hämeen tarvevakioidut sote-menot ovat maan alhaisimmat ja yli 6 % alle maan keskiarvon. Voidaan kysyä riittääkö tämä rahoitus turvaamaan kansalaisten hoidon saatavuuden. Rahoitusvastuu on kunnilla vuosina 2017-2018. Suomi selviää kuluttajien mukaan erinomaisesti laadussa. Ainoa ongelmamme on pitkät jonotusajat niin peruspalveluihin kuin erikoissairaanhoitoonkin.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on muutoksessa. Selvitäksemme tästä murroksesta on pienten ja suurten hoitoyksiköiden potilaskertomukset yhdistettävä. Tiedon tulee liikkua, jotta palvelut voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti. Maakunnat tarvitsevat tietojärjestelmien avulla kerättyä tietoa myös tuotannon ohjauksessa sekä sen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Tässä tilanteessa on uhka, että mennään yhtiöitetyille markkinoille ilman maakuntien kykyä seurata tuottajittain mitä tuotetaan ja kenelle, sekä millä indikaatiolla. Kansalaisten vapaa hoidon valinta voidaan toteuttaa jo nytkin palvelusetelein tai maksusitoumuksin.

Kelan Kanta -järjestelmä on hyvä alku sote-tietojärjestelmäksi. Se on nyt arkistojärjestelmä, jota eri tuottajat voivat hyödyntää tarjotessaan palveluja, mutta se ei ole varsinainen potilaskertomusjärjestelmä. Tarvitaan siis pikaisesti suunnitelma, miten tietojärjestelmien yhteensovittaminen toteutetaan osana valtakunnallista tietoalustaa.

Maakuntakonsernin tuotannon jakaminen liikelaitostoiminnaksi ja peruspalveluja tuottavaksi sote-yhtiöksi ei ole kokemukseni mukaan perusteltu. Maakunnan yhtiön perustaminen johtaa myös tilanteeseen, jossa lääketieteellisen tukipalvelut tuotanto (laboratorio ja radiologia) täytyy jakaa omiksi yhtiöikseen tuottamaan palveluja päivystys- ja liikelaitospalveluille sekä toisaalta sote-yhtiölle. Tämä asettaa julkisen toimijan eriarvoiseen asemaan kuin yksityisen, jonka yhtiö voi tuottaa maanlaajuisesti yhdestä yhtiöstä kyseiset palvelut. Juuri lääketieteelisissä tukipalveluissa tuotannon volyymi tuo mukanaan tuottavuuden. Muut tukipalvelut tulee mahdollistaa maakunnallisena kuntien ja maakunnan yhteistuotantoyksiköiden tuotantona.

Maakunta- ja sote-uudistuksen huolellisella viimeistelyllä turvataan kansalaisten hoitopaikan valinnanvapaus, yhdenvertainen ja nopea hoitoon pääsy sekä laadukkaat ja yhdenmukaiset hoito- ja hoivapalvelut.

Sosiaaliturva vaatii kokonaisuudistuksen

Suomi on hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta kansalaisesta pidetään huolta. Näin on oltava myös jatkossa. Suomen talous kasvaa, ja yhä useampi on saanut työpaikan. BKT -kasvuksi on ennustettu tälle vuodelle jopa 2 %. Tämän käänteen voimistaminen oli yksi viimeviikkoisen puoliväliriihen tärkeimmistä päämääristä. Samalla meidän on kuitenkin tunnistettava, ja tunnustettava ne tosiasiat, jotka kertovat nykymallisen monista osatekijöistä koostuvan sosiaalisen tukijärjestelmän epäkohdista ja haasteista. Ongelmia ovat mm. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, osa-aikatyön, pätkätyön ja työttömyyden sekoitus, pirstaleinen eläkeläisten ja vailla työtä olevien sosiaaliturva ja työn vastaanottamisen kannustinloukut. Ulosoton suojaosaa nostettiin. Eriarvoistumisen torjuminen on nostettu yhdeksi hallituksen tärkeimmiksi tehtäviksi.

On kiistaton tosiasia, että työelämä ja työurat eivät ole enää niin vakaita ja pitkäkestoisia, kuin ne olivat esimerkiksi vielä joitain kymmeniä vuosia sitten. Työura koostuu tulevaisuudessa entistä enemmän erimittaisista, ja erilaatuisista työsuhteista, joita voi olla jopa useita yhtä aikaa.

Ihanne olisi, että kaikki tehty työ näkyisi parempana ansiotasona. Nykyään on kuitenkin aivan liian yleistä, että työtön joutuu tukien menettämisen pelossa miettimään, otanko tarjottua tai mahdollista tarjolla olevaa työtä vastaan. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavampaa, kuin siitä kieltäytyminen. Pakko ei ole oikea keino, tarvitsemme oikeanlaisia kannusteita.  Yksi konkreettinen kannustinloukku on koskenut tähän asti ulosottokierteessä olevien ihmisten työntekoa. Hallituksen päätöksen mukaan ulosoton alkamisen ajankohtaa voi siirtää työllistymisen jälkeiseen aikaa, ja ulosotossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus kerätä puskuria ennen kuin ulosotto palkasta alkaa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketteja päivitettiin monelta osin. Itsensä työllistäjien aseman parantaminen, päätökset nollatuntisopimusten periaatteista, alueellisen liikkuvuuden lisääminen sekä työttömien aktivointi ja päätökset konkurssilainsäädännön uudistamisesta. Työntekijöiden ja työnantajien kohtaanto-ongelmaan hallitus varautuu lisäämällä työvoimapalveluiden resursseja 25 miljoonalla eurolla.

Päivähoitomaksut saattavat aiheuttaa monelle pieni- ja keskituloiselle palkansaajalle merkittäviä kannustinloukkuja. Hallitus pyrkii tekemään vanhempien työssäkäynnistä entistä kannattavampaa, kun päivähoitomaksuja alennetaan tällä hallituskaudella jo toistamiseen. Nollamaksuluokkaan kuuluu jatkossa lähes 7000 lapsiperhettä lisää, ja useissa perheissä maksut pienenevät.

Edellä kuvatut työn tekemistä edistävät muutokset ovat yksittäisiä parannuksia työllistämiseen. Hallituksen käynnistämä perustulouudistus kokeiluineen on hyvä alku laaja-alaiselle sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle. Nyt meneillään olevan kokeilun tavoitteet ovat rajatut, mutta samalla on aloitettu uuden kokeilun suunnittelu, jossa voidaan hyödyntää reaaliaikaista tulorekisteriä. Jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin perusta olisi perustulo, jonka lisäksi kansalainen voi ottaa työtä vastaan ilman etuisuuksien menetystä. Reaaliaikainen tulorekisteri huomioisi lisääntyneen työtulon ja vähentäisi vastikkeetonta perustulon osuutta. Pysyvästi työelämän ulkopuolella olevien osalta nykyiset monimutkaiset tuet yhdistettäisiin yksinkertaisemmaksi kokonaisuudeksi hyödyntäen perustulon elementtejä. Sosiaaliturvan uudistamisen selvityksellä on jo kiire, ja tavoitteena tulisi olla uudistuksen ottaminen mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Juhlapuhe Lahden sydänyhdistyksen 60v -juhlassa 30.4.2017

Sydänyhdistykset yhteisöinä auttavat jäseniään ja heidän läheisiään päivittäisessä selviytymisessä, sairauden kanssa elämisessä ja tukevat terveyttä edistävää työtä. Kansantaudeistamme yleisimmät, eli valtimosairaudet, koskettavat joka viidettä suomalaista. Vaikka sairauden yllättäessä teemmekin tärkeimmät hoitopäätökset ja toimenpiteet ammattilaisten kanssa yhteisesti, merkittävä tekijä terveyden säilyttämisessä ja sairauksien etenemisen hidastamisessa on oma työ, omakohtainen työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja sairauden omahoito. Pitkäaikaisella terveiden elintapojen ja ammattilaisten ohjeiden noudattamisella voimme lisätä hyvinvointiamme ja pidentää elinaikaamme missä hyvänsä sairauden vaiheessa. Sen olemme osoittaneet tieteellisesti täällä Lahdessa.

Kansainvälistäkin mainetta saaneen, terveyden ylläpitoa uhkaavien sairauksien ehkäisyyn ja omahoidon menetelmien kehittämiseen erikoistuneen Ikihyvä Päijät-Häme –hankkeen ansioista meillä päijäthämäläisillä on hyvät edellytykset hyvinvointiin. Ympäristömme on täynnä tietoa, miten voisin paremmin, miten laihduttaisin tai miten liikkuisin enemmän. Miksi emme hyödynnä sitten tätä tietoa? Kyse on omista voimavaroistamme, ja kyvystämme ryhtyä pitkäjänteiseen elämäntaparemonttiin – pysyvään muutokseen.

Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa keskeisin kansalaisen elämänaparemontin onnistumisen edellytys on muutokseen voimavaraistuminen. Kyse on terveyskäyttäytymisemme muutoksesta. Kuusijaksoisen muutosohjelman ydin onkin käyttäytymistieteellinen. Muutosohjelmassa tärkeintä on, että osaamme asettaa itsellemme realistiset tavoitteet, joiden toteuttamiseen ja ylläpitämiseen meillä on keinot ja voimavarat. Myös ryhmän vertaistuki helpottaa tuloksen saavuttamisessa. Uudistushankkeeseen liitetyllä tutkimuksella voitiin osoittaa, että tällä uudella ryhmäneuvontamenetelmällä voidaan saavuttaa samat pysyvät tulokset kuin terveyden edistämisen klassikolla, Jaakko Tuomilehdon ja kumppaneiden DPS -ohjelmalla (Diabetes Prevention Study). Kustannusvaikuttavuus on aivan eri luokkaa, DPS tutkimuksessa ohjantakäynnit olivat yksilökäyntejä ravitsemusterapeutilla, ja Päijät-Hämeessä ryhmiä ohjaavat koulutuksen saaneet diabeteshoitajat.

Ravitsemusterapeuteista meillä on pula, siis DPS -menetelmä ei ole käytännössä toteuttamiskelpoinen. Käykää siis tekemässä diabeteksen riskitesti apteekista tai internetistä saatavalla kaavakkeella. Jos saatte pisteitä enemmän kuin 15, ilmoittautukaa lähimmälle terveysasemalle Sokeritaudin ehkäisyn -ryhmäneuvontaan.

Ikihyvä Päijät-Häme – hankkeen jatkohankkeena toteutimme TERVA -terveysvalmennushankkeen vuosina 2007-2010. Vertaistutkimuksessa selvitettiin terveysvalmennuksen voimavaraistamismenetelmän käytettävyyttä ja vaikuttavuutta huonossa tasapainossa olevien sokeritautipotilaiden tai sydäninfarktin sairastaneiden ja vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden terveydentilan parantamiseen, ja pidemmällä aikavälillä terveyspalveluiden käyttöön. Valmennusohjelman teimme yhdessä Sydäntautiliiton ja Diabetesliiton asiantuntijoiden kanssa. Potilalla oli oma kirjanen toimintamallien tueksi ja mittaustulosten ylöskirjaamiseen.

Vuoden aktiivisen valmennuksen jälkeen kliiniset muutokset olivat laaja-alaisia vertailuryhmään verrattuna. Verenpaine laski tilastollisesti merkitsevästi erityisesti sydänryhmässä. Vyötärön ympärys pieneni, paino laski ja sokeritasapaino parani. Myös ruokailutottumukset muuttuivat, liikunta lisääntyi ja tupakointi ja alkoholin käyttö vähenivät. Viiden vuoden kuluttua jälkianalyysissä totesimme, että erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö väheni valmennusryhmässä merkitsevästi, potilaiden hoitotasapaino oli parempi ja sairaus eteni hitaammin. Vähentyneestä palveluiden tarpeesta johtuen terveysvalmennuksella, sairauden omahoidon kehittämisellä oli mahdollisuus saavuttaa 4 miljoonan euron säästö vuodessa koko Päijät-Hämeeseen suhteutettuna. Tuolloin kunnat eivät olleet halukkaita jatkamaan kokeilua pysyvänä toimintana.

Terveysvalmennuksen kustannusvaikuttavuus oli hyvä, terveyspalveluiden käytön vähennys oli satsausta selkeästi suurempi.

Samankaltaisia tutkimustuloksia niin terveysmuutoksissa kuin kustannusten hallinnassakin on saavutettu myös muualla maailmassa.

Nyt meneillään oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ydin on palveluiden vahva integraatio, yhteensovittaminen, jossa terveyden edistämisellä ja omahoidolla on keskeinen merkitys.  Kunnan ja maakunnan tulee tehdä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä. Hiekoitetut kävely- ja pyörätiet ovat kunnan tärkein kunnan terveyttä edistävä teko. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on siis laaja-alaisesti sisällä kunnan koko toimikentässä – yhteiskuntasuunnittelusta, rakentamisesta, pyörä- ja jalkateiden suunnitteluun, liikuntapaikkojen rakentamiseen sekä erityisesti lasten ruokailu- ja liikuntatottumuksiin vaikuttamiseen.

Yhdistyksenne tavoitteet ovat yhtenevät edellä kuvaamani julkisen toimijan terveyden edistämisen ja omahoidon tavoitteiden kanssa. Te, teidän yhdistyksenne lähes tuhat jäsentä, toimitte sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi ja -sairauksien ehkäisemiseksi sekä autatte ja tuette sairastuneita kuntoutumaan antamalla vertaistukea ja organisoimalla terveystieto-,liikunta- ja virkistystilaisuuksia.Yhdistyksenne toiminta tapahtuu eri toimintaryhmien kautta.

Toimitte Päijät-Hämeen Sydänpiirissä yhtenä sen kuudesta jäsenyhdistyksestä. Valtakunnallinen kattojärjestö Suomen Sydänliitto perustettiin helmikuussa 1955, kaksi vuotta ennen oman yhdistyksenne perustamista. Sydänyhteisöön kuuluu yli 70 000 henkilöjäsentä, 16 sydänpiiriä, 226 sydänyhdistystä ja kolme valtakunnallisesti toimivaa jäsenyhdistystä – Sydänlapset ja -aikuiset, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat Syke ry ja Karpatiat ry (myokardiopatiapotilaat).

Järjestönne tulevaisuuden tavoitteet ovat hyvin yhteensopivat valtakunnallisen sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteiden kanssa:

  • Ihmisillä on oikeus elää terveyttä edistävässä ympäristössä

  • Ihmiset toimivat aktiivisesti oman terveytensä hyväksi

  • Ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti

  • Terveys, hyvä hoito ja sosiaalinen turvallisuus ovat arvovalintoja. Näissä tasa-arvo toteutuu riippumatta sukupuolesta, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai etnisestä taustasta

  • Arvovalinta tarkoittaa sitä, että kestävä, laadukas ja aineeton hyvä määräävät valinnan, ei lyhyen aikavälin tehokkuuden tavoittelu

Sosiaali- ja terveysuudistuksen yhteydessä on pohdittavana mallit, joilla vapaaehtoisjärjestöt voivat tuottaa kansalaisen hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Teitä järjestöissä ilman korvausta työtä tekeviä tarvitaan. Auki on, miten etenkin vapaaehtoistyön liittymäpinta muuhun tuotantokoneistoon rakennetaan. Voidaanko toimia kansalaisjärjestönä vai täytyykö osa toiminnasta yhtiöittää, jotta järjestö voi toimia kilpailluilla markkinoilla suuremman sote- palveluntuottajan alihankintapalveluiden tuottajana? Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palveluntuottajat ovat yhtiöittämispakon alaisia.  Miten kaupallisesti sote -peruspalveluja tuottavan yhtiön toimintamalliin sopivat vapaaehtoisten tukihenkilöiden tuki sekä muut potilaiden ja heidän omaistensa selviytymistä tukevat toiminnot, joita te teette tällä Sydänyhdistyksessä? Tätä vapaaehtoistoimintaa tulee voida jatkossakin rahoittaa RAY- , Veikkaus- tai STEA -avustuksilla.  Minun tulkintani on, että Lahden Sydänyhdistys täällä ei tuota varsinaisia terveydenhuollon palveluja, joten yhtiöittämistä ei tarvita ja avustuksia voidaan saada entisellä tavalla.

Pienet järjestöt ovat olleet merkittävä työllistäjä pitkäaikaistyöttömien välityömakkinoilla. Valtion palkkatuki on tehnyt mahdolliseksi lisätyövoiman palkkaamisen yhdistyksiin oman palkatun työvoiman lisäksi. Valtion 100 % palkkatuen määrää on rajoitettu kuluvana vuotena 3000 palkkatukeen. Tämä rajoittaa valitettavasti palkkatuettujen pitkäaikaistyöttömien palkkaamista ja heikentää tuettujen palaamisen mahdollisuuksia vapaille markkinoille.  Vähemmän tuettua työvoimaa on mahdollista saada. Palkkatuen rajoitteena on, että yhdistyksestä ulos myytyä terveyspalvelua, jonka tuotanto perustuu ilman palkkatukea olevaan työvoimaan, ei voida teettää palkkatuella.

Kuten olette huomanneet, olemme suurten muutosten edessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu hartiat levenevät, maakunnat vastaavat niistä. Palveluntuotanto hajoaa varhempaa useammille tuottajille. Tässä muutoksessa on paljon avoinna olevia asioita koskien etenkin palvelutuotannon määrää, kustannuksia, laatua ja vaikuttavuutta. Niitä tulee meidän pohtia ja ratkoa yhdessä. Suomen Sydänyhdistys kattojärjestönä auttaa osaltaan teitäkin koskevissa tulevissa linjauksissa.

Olemme sydänviikon lopulla, teemananne on ”Halauksella terveyttä”. Kunnon halauksen ja rutistuksen aikaansaamana aivot erittävät mielihyvää ja kiintymystä lisääviä onnellisuushormoneja. Itseluottamus kohoaa. Lyhytkin halaus ehkäisee sydänsairauksia, ja läheisen halaaminen voi alentaa verenpainetta ja sykettä.

Toivotan teille 60 -vuotista taivaltaan juhlivalle yhteisöllenne, Lahden Sydänyhdistykselle hyvää jatkoa ja toimivia ratkaisuja tulevissa muutoksissa.

Teitä tarvitaan jatkossakin!

Kohti integraatiota

Maakunta- ja sote -uudistusta koskevan lainsäädännön lähetekeskustelupuheenvuoro 7.3.2017

Maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa siirretään palveluiden järjestämisvastuu leveämmille hartioille, maakunnille. Jo professori, myöhemmän presidentin Stålbergin valmistelemassa perustuslaissa vuodelta 1919 oli väliportaanhallinnolle, maakunnille paikka.  Maakuntahallinto on yleinen hallinnon järjestämistapa Euroopassa. Tärkein kunnilta siirtyvistä tehtävistä on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 18 maakunnalle nykyisen 130 toimijan sijaan.

Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus? Sitä kysyvät myös monet kansainväliset asiantuntijat. Eurooppalaisen kuluttajatutkimuksen, Eurohealth2015 mukaan Suomessa saa parhaan vastineen rahalle terveydenhuollosta. Samaan aikaan laatu on Euroopan kärkimaiden tasoa syövänhoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Kansalaiset arvostavat Suomen terveydenhuollon toiminnallisesti neljännelle sijalle 35 maan joukossa. Ongelmamme on huonosti toimiva perusterveydenhuolto, omalle lääkärille ei pääse samana päivänä.

Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet olivat kansalaisen tarvitsemien palveluiden saatavuuden parantaminen ja vahva yhteensovittaminen, yksikanavaiseen rahoitukseen siirtyminen ja kansalaisen valinnanvapauden lisääminen palveluissa. Maassamme tälläkin hetkellä kansalainen voi valita peruspalveluiden tuottajan laajasti ja erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa neuvoteltuaan julkiselta sektorilta.

Hallituksen esityksen mukaisesti palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja.

Hallitus on aiemmissa linjauksissaan edellyttänyt, että julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannolla on tasapuoliset toimintaedellytykset. Hallitus edellyttää, että yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa. Innovatiivisten palvelumallien kilpailutuksissa on varattava yksityiselle taholle tietty osa tuotannosta. Voidaan kysyä, varmistetaanko lakiesityksen keinoin, että yksityinen taho pärjää kilpailussa?

Järjestämislainsäädökset

Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta se on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Liikelaitos toimii paitsi palvelujen tuottajana myös julkista valtaa käyttävänä viranomaisena, usein portinvartijana.  Portinvartijatehtävän tärkeimpiä asioita ovat hoidon aiheiden määrittely yhtenäisiksi ja tätä kautta kustannusten hallinta.

Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Esimerkiksi jos syrjäseudulla ei ole muita palveluntuottajia. Maakunnalla on oikeus ratkaista yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavien palveluiden vähimmäismäärä.

Voidaan kysyä, ovatko kansalaiset yhdenvertaisessa asemassa palveluiden saatavuuteen ja laatuun nähden? Voidaanko varmistaa, että asiakkaan tarvitsemaan palvelutarpeeseen vastaavat, tuottavuutta kehittävät ja kustannuksia säästävät palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Onko näin myös yksityisten palvelutuottajien kesken tai yksityisen ja julkisen kesken, jos meillä ei ole yhteensopivia asiakastietojärjestelmiä edes julkisen terveydenhuollon sisällä saatikka sitten terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhdistäviä kertomusjärjestelmiä? Miten voidaan tehdä asiakaskeskeinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja miten annetaan palautetieto vastuulliselle potilasta hoitavalle taholle ilman yhteensopivaa tiedonhallintajärjestelmää?

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiassa on lisäksi otettava huomioon asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittaminen yhteen siten, että asiakkaiden tarvitsemat palvelut muodostavat tarpeen mukaisen kokonaisuuden. Tässä on erityinen huomio kiinnitettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kansalaisten omahoidon osaamiseen ja omaan vastuun kantoon terveydestä.

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta

Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan edistää yrittäjyyttä vähentämällä yrittäjien hallinnollista taakkaa.

Lakiluonnoksen mukaan nykyisistä, palvelun tuottajan toimintamuodosta riippuvaisista lupa- ja ilmoituskäytännöistä luovutaan. Sen sijaan siirrytään kaikkia palvelun tuottajia yhtäläisesti koskevaan rekisteröintiin ja toimivaan omavalvontaan, joka perustuu palvelun tuottajan ja viranomaisen väliseen luottamukseen.

Valinnanvapauslainsäädännössä säädettäisiin lisävaatimuksista, ehdotuksen mukaan palvelun tuottajan on turvattava palvelujen laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus sekä valvottava niiden toteutumista. Palvelun tuottajalla pitää olla kattava omavalvontasuunnitelma.

Edellytetään siis palveluiden asiakaslähtöistä integraatiota ja maakunnalle sälytetään vastuu kustannusten kohdentumisesta oikein asiakkuuksittain huomioiden palveluiden käyttö ja laatu monituottajamallissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollosta puuttuu tällä hetkellä pääosin maakunnittaiset yhtenäiset kertomusjärjestelmät kansallisesta yhteensopivuudesta puhumattakaan.  Vuodesta 2007 on ollut tähän velvoittava lainsäädäntö. Nyt on viimeinen hetki ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Valtiovallalta odotan tässä vaiheessa riuskoja toimenpiteitä ja rahoitusvastuuta.

Kelan ylläpitämä Kanta- potilastietojärjestelmä on toiminnallisesti arkistojärjestelmä ja ei sovi sellaisenaan ammattilaisten aktiiviseen kliiniseen käyttöön. Kanta sisältää erinomaiset osiot potilaiden oman tiedon saantiin (Oma-Kan) ja sähköisen hyvin toimivan reseptiosion (E-resepti). Suomessa on pikaisesti käynnistettävä palveluväylä -tyyppisen alustan rakentaminen Kanta- alustan rinnalle, jotta ammattilaisten tiedon saanti turvataan ja kansalaisen ympärille voidaan rakentaa toimivat palvelukokonaisuudet sekä potilas/asiakastieto on saatavissa kauempanakin sijaitsevissa asiakkuuksissa. Samaa järjestelmää voidaan käyttää myös tuiki tarpeelliseen kansalaisten palveluiden saannin arviointiin, kustannusten seurantaan sekä hoidon vaikuttavuus- ja laatutiedon tuottamiseen.