Ovatko sote-kiinteistöjen ohella myös työntekijät myynnissä?

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pitkittyy, niin se myös mutkistuu. Erilaiset spekulaatiot tulevasta lisääntyvät ja saavat jo totuuden leiman. Tällaisia ovat myös arviot kuntien omistamien sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta. Tällä hetkellä ympäri Suomea monikansalliset yhtiöt ostavat julkisessa omistuksessa olevia sosiaali-, vanhustenhuollon ja perusterveydenhuollon yksiköitä. Ostotarjouksia tehdään luomalla myyjälle epävarmuutta tulevasta, rakennusten arvosta ja maakuntien tarpeesta. Valtion korvauksista kunnille käyttämättä jäävistä sote-rakennuksista ei ole tehty päätöstä. Tällä hetkellä kilpailutuksen pohjalta tuottajiksi hyväksyttyjen palveluasumisyksikköjen hinnoissa on merkittäviä eroja. Miten tulevaisuudessa voidaan edes uneksia yhtenäisestä sitovasta tuotantohinnasta?  Kuntien sote -kiinteistöt ovat osa kunnan tasetta yli- ja aliarvostuksineen.

Kuntien kiinteistöjen myynnin yhteydessä ostaja edellyttää palvelutuotannon sisältyvän hintaan. Tulevat maakunnat sidotaan siten pitkäksi ajaksi yksittäisten kuntien tekemiin ulkoistussopimuksiin. Lähtökohtana maakunnalla tulee olla, että omassa kunnassa asuminen on aina mahdollistettava. Jos yksityinen toimija lupaa purkaa vanhat ja rakentaa uudet toimivat tilat kokonaisedulliseen hintaan, tarjouksessa täytyy olla jotain, joka ei ole kaikille osapuolille edullista. Yksi häviäjistä ovat julkisen palveluksessa olevat matalapalkkaiset palvelutalojen palveluksessa olevat lähihoitajat ja muut työntekijäryhmät. EVAn tuoreen selvityksen mukaan kokonaisuudessaan lähihoitajan palkkaero kuntatyön ja yksityisen sektorin työnteon välillä on 8,9 %. Ero johtuu siitä, että kuntatyötä tekevä hoivakodin lähihoitaja saa keskimäärin 17 % ansiostaan ilta-, yö-, lauantai- ja viikonlopputyönä, kun vastaava luku yksityisellä puolella on 12 %. Millä matalapalkkainen koulutettu ammattilainen elää nyt ja tulevaisuudessa?

Kaiken kaikkiaan kunta-alan työehtosopimusten ehdolla tehty kuntatyö on noin 7–8 % kalliimpaa kuin sama työ yksityisellä sektorilla. Suurin kunta-alan lisäkustannus tulee työnantajan eläkemaksusta, joka on keskimäärin 4,0 %- yksikköä korkeampi kunnissa kuin yksityisellä sektorilla. Menoperusteinen eläkemaksu rasittaa lisämaksuna kunta-alaa ja juontaa kunta-alalla ennen vuotta 2005 karttuneisiin normaalia parempiin eläke-etuihin. Tätä maksua maksavat ne kuntatyönantajat, jotka ovat aikoinaan kyseessä olevia lisäeläke-etuja myöntäneet.

Terveydenhuollon sairaanhoitajien ansiot ovat kuntatyössä yksityistä sektoria korkeammat epätyypilliseen aikaan tehdyn ilta-, yö- ja viikonlopputyön vuoksi. Kuntatyön kokonaisansiot ovat 3,8 % yksityistä korkeammat.

Kuntatyön vasta-alkajalla lomaa on 23 päivää, kun taas yli 15 vuotta kuntatyössä palvelleella lomaa on jo 38 päivää. Lisäksi kunnissa lomat lasketaan työpäivinä (5 päivää viikossa), mutta yksityissektorilla arkipäivinä (6 päivää viikossa). Näin lomapäivät kuluvat kuntatyössä hitaammin. Hitaampi kuluminen tarkoittaa sitä, että jo kuntasektorin lyhyimmällä lomaoikeudella (23 päivää) lomaillaan miltei reilut 4 viikkoa. Pitkään palvellut kuntatyöntekijä on palkallisella vuosilomalla reilun seitsemän viikkoa vuodessa. Työpäivissä mitattuna ero vastaavaan pitkään palvelleeseen yksityisen työntekijään kasvaa 7 päivään.

Erot palkkauseroista perustuvat työehtosopimusten, eläkemaksujen sekä palkkatilastojen pohjalta tehtyihin keskiarvolaskelmiin. Eri asia on, noudatetaanko tehtyjä työehtosopimuksia täysin. Työssä jaksamiseen kuuluvat myös työolosuhteet ja työntekijämitoitus. Lisähaasteen tuo 2. asteen koulutusuudistus, jossa osa lähihoitajien koulutuksesta siirtyy ilman korvausta työpaikoille.

Karjalan suomalainen matkailu

Tein kesällä pienen ryhmän jäsenenä tutumismatkan Petroskoihin ja sen ympäristöön. Matka onnistui hyvin. Matkasimme kahdella autolla, joista vain toinen oli tällä kertaa maastokelpoinen. Teiden kunnon mukaan jakauduimme osin kahteen ryhmään.

Yksi matkan päätavoitteista oli käydä menomatkalla entisen Korpiselän kunnan Tolvajärven kylässä tutustumassa ennen sotia kuuluisaan matkailu- ja retkeilykohteeseen. Tolvajärveä sanottiin ”Karjalan Punkaharjuksi”. Alueelle rakennettiin matkailumaja juuri ennen Talvisotaa. Kauniiseen luontoon liittyy myös sodan raakuutta ja siksi se on ollut sotahistoriasta kiinnostuneiden suosikkikohteita. Tolvajärvellä suomalaiset saivat Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton joulukuun 1939 puolivälissä. Eversti Aaro Pajarin perinneryhmään kuuluminen oli innoke kohteeseen tutustumiseen.

Vierailun ei pitänyt olla ongelmallinen. Suojärvelle johtavalta tieltä oli matkaa 50 km yhteen suuntaan. Olin käynyt Tolvajärvellä linja-autolla yli 10 vuotta sitten. Matkalla olimme ihailleet komeita metsiä hyväkuntoisen tien varrella. Erityisesti kiinnitimme huomiota hyväkuntoisiin ojiin.

Nyt oli toisin. Kymmenen kilometrin ajon jälkeen hyvä tie muuttui puunkuljetusten runtelemaksi kivi ja vesiränniksi. Välillä uimme lähes polvensyvyisissä vesilammikoissa. Laajimmat lammikot oli ensin kahlattava pohjan laadun selvittämiseksi. Tie perillä nykyisen luonnonsuojelualueen alueella oli hyväkuntoinen. Tolvajärven kylän harjumaisemassa vallitsi entinen rauha. Retkeilymajan kivinen alaosa oli entisessä kunnossa.

Olen törmännyt varhemminkin suomalaisille tärkeiden sotahistoriakohteisiin johtaneiden teiden huonoon kuntoon. Nietjärven taistelujen maastoon voitiin varhemmin kulkea linja-autolla.  Enää sinne ei ole bussilla asiaa. Hiekkaisessa maastossa ei ollut tielana käynyt vuosiin ja lätäköissä maa oli syvillä kuopilla hiekkainen tieaineksen huuhtoutuessa pois.

Tärkein selittävä tekijä teiden kunnon heikkenemiseen lienee Venäjän talouden vaikeudet. Samalla toteutetaan kehittämiskohteiden tiukkaa priorisointia. Petroskoihin rakennetaan valtavaa uutta sisääntulotietä sekä uudistetaan Muurmanskin valtatietä ja Prääsän kautta yhteyttä Sortavalaan. Edelleen kohden Pietaria on vanha Laatokan rantatie saanut uuden päällysteen. Perspektiivittömien alueiden määrä on lisääntynyt ja kasvu keskittyy. Petroskoin asukasmäärä on 260 000 asukasta. Kaupunkiin nousee moderneja asuinalueita ja vanha keskusta on hoidettu hyvin. Kizhin saari kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluettelon suojelukohteisiin. Avainnähtävyys on Preobrazhenskaja kirkko, jossa on 22 kupolia. Kirkkorakennuksen hirsiseinien peruskorjaus on jatkunut vuosia. Kirkko pitää pystyssä nyt teräksinen kehikko, osa ulkoseinistä ja kupoleista puuttuu. Kizhi on kansainvälinen makailukohde ja jokiristeilijöiden kääntöpaikka.

Myöhemmin Karhumäessä ja Poventsassa törmäsimme toisiin venäläisiin matkailijaryhmiin hyvien teiden päässä olevissa tutustumiskohteissa.  Heitä kiinnosti mm. Sandarmohin hautausmaa, jonne Stalin teloitutti 10 000 eri kansallisuuksiin kuuluvaa puhdistusten uhria. Heidän joukossaan oli 1150 suomalaista.

Venäläisiä matkailijoita kiinnostaa selvästi oman maansa historia. Suomen vastaisen rintaman taistelupaikoilla venäläiset tekevät sotavainajien löytämiseksi lisääntyvästi maastoetsintöjä. Uusille hautausmaa-alueille on perustettu uusia muistomerkkejä. Nämä sijaitsevat hyvien tieyhteyksien varressa.

Suomalaista Karjalan matkailua suunnataan kehitettäville alueille ja alueille, joilla on merkitystä myös venäläisille. Suomalaisille tärkeät sotahistorialliset kohteet ovat usein asumattomilla alueilla ja niille teiden ylläpito on haasteellista. Vähemmän liikuttujen teiden huonoon kuntoon vaikuttavat myös puunkorjaajien menettelytavat. Yhteistyötä on tehtävä meille tärkeiden entisten kylien ja matkailukohteiden saavutettavuuden parantamiseksi.

Koen omatoimimatkailun mahdollisuutena tutustua luovutettuun alueeseen ”läheltä”. Omatoimimatkailijan on kuitenkin tehtävä kotityöt kunnolla, on tutustuttava matkakohteisiin etukäteen. Meillä oli 100 sivuinen oheislukemisto oppaana. Kohteiden paikantamiseen käytimme tabletti -päätelaitteeseen etukäteen tallennettuja kartastoja. Hyödynsimme tabletin GPS -paikantamisominaisuutta ja näin kohteet löytyivät vaivatta. Siis, suunnittelemaan ensi kesäksi matkaa Karjalaan.

Valinnanvapauden ongelmista puhuttava rehellisesti

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi sote-järjestämiseksi, mukaan lukien asiakkaan valinnanvapaus. Tavoitteena tulee olla, että jokaisessa kunnassa säilyy peruspalveluiden vastaanottopiste. Terveydenhuoltolain uudistuksen yhteydessä tuli esiin kysymys erikoissairaanhoidon palveluiden keskittämisestä. Aihe ei ole erillinen valmisteilla olevaan sote-lainsäädäntöön. Jos pienten keskussairaaloiden mahdollisuuksia hoitaa suunniteltua hoitoa päivystyksen edellyttämällä laajuudella ei turvata, matkat pitenevät nopean reagoinnin hoitopaikkaan ja tämän seurauksena turhien kuolemien riski kasvaa.

Sääntö, että maakunnan tulee hankkia 15 % yksityiseltä taholta sote-palveluja saattaa vaikuttaa edellä esittämääni huoleen erikoissairaanhoidon päivystyskykyisyyttä edelleen heikentävästi. PHKS on suuri keskussairaala. Päijät-Hämeen osalta on laskettu, että päiväkirurgian puolittuminen esim. ortopediassa vähentäisi ortopedien määrää neljänneksellä. Sairaalalääkäreiden takapäivystys toteutetaan oheistyönä ilman, että takapäivystäjä on tuntiakaan poissa päivätyöstä.

Tuleva Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, nykyinen Päijät-Hämeen hyvinvontikuntayhtymän terveyspalvelujohtaja Kati Myllymäki kritisoi kovin sanoin erikoissairaanhoitoakin uhkaavasta monituottajamallista, mikä johtaa myös julkisella taitavien kirurgien saatavuuden heikkenemiseen. Moni haluaa työn, jossa ei tarvitse päivystää ja rahaa tulee kuitenkin entiseen tapaan. Osaavan henkilöstön palkat saattavat myös kohota, kun yleisenä tavoitteena sote-uudistuksessa on palkkaharmonisaatio.

Suomessa saa parhaan vastineen rahalle eurooppalaisen kuluttajatutkimuksen mukaan vuosina 2014 ja 2015. Päijät-Hämeen tarvevakioidut sote-menot ovat maan alhaisimmat ja yli 6 % alle maan keskiarvon. Voidaan kysyä riittääkö tämä rahoitus turvaamaan kansalaisten hoidon saatavuuden. Rahoitusvastuu on kunnilla vuosina 2017-2018. Suomi selviää kuluttajien mukaan erinomaisesti laadussa. Ainoa ongelmamme on pitkät jonotusajat niin peruspalveluihin kuin erikoissairaanhoitoonkin.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on muutoksessa. Selvitäksemme tästä murroksesta on pienten ja suurten hoitoyksiköiden potilaskertomukset yhdistettävä. Tiedon tulee liikkua, jotta palvelut voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti. Maakunnat tarvitsevat tietojärjestelmien avulla kerättyä tietoa myös tuotannon ohjauksessa sekä sen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Tässä tilanteessa on uhka, että mennään yhtiöitetyille markkinoille ilman maakuntien kykyä seurata tuottajittain mitä tuotetaan ja kenelle, sekä millä indikaatiolla. Kansalaisten vapaa hoidon valinta voidaan toteuttaa jo nytkin palvelusetelein tai maksusitoumuksin.

Kelan Kanta -järjestelmä on hyvä alku sote-tietojärjestelmäksi. Se on nyt arkistojärjestelmä, jota eri tuottajat voivat hyödyntää tarjotessaan palveluja, mutta se ei ole varsinainen potilaskertomusjärjestelmä. Tarvitaan siis pikaisesti suunnitelma, miten tietojärjestelmien yhteensovittaminen toteutetaan osana valtakunnallista tietoalustaa.

Maakuntakonsernin tuotannon jakaminen liikelaitostoiminnaksi ja peruspalveluja tuottavaksi sote-yhtiöksi ei ole kokemukseni mukaan perusteltu. Maakunnan yhtiön perustaminen johtaa myös tilanteeseen, jossa lääketieteellisen tukipalvelut tuotanto (laboratorio ja radiologia) täytyy jakaa omiksi yhtiöikseen tuottamaan palveluja päivystys- ja liikelaitospalveluille sekä toisaalta sote-yhtiölle. Tämä asettaa julkisen toimijan eriarvoiseen asemaan kuin yksityisen, jonka yhtiö voi tuottaa maanlaajuisesti yhdestä yhtiöstä kyseiset palvelut. Juuri lääketieteelisissä tukipalveluissa tuotannon volyymi tuo mukanaan tuottavuuden. Muut tukipalvelut tulee mahdollistaa maakunnallisena kuntien ja maakunnan yhteistuotantoyksiköiden tuotantona.

Maakunta- ja sote-uudistuksen huolellisella viimeistelyllä turvataan kansalaisten hoitopaikan valinnanvapaus, yhdenvertainen ja nopea hoitoon pääsy sekä laadukkaat ja yhdenmukaiset hoito- ja hoivapalvelut.

Sosiaaliturva vaatii kokonaisuudistuksen

Suomi on hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta kansalaisesta pidetään huolta. Näin on oltava myös jatkossa. Suomen talous kasvaa, ja yhä useampi on saanut työpaikan. BKT -kasvuksi on ennustettu tälle vuodelle jopa 2 %. Tämän käänteen voimistaminen oli yksi viimeviikkoisen puoliväliriihen tärkeimmistä päämääristä. Samalla meidän on kuitenkin tunnistettava, ja tunnustettava ne tosiasiat, jotka kertovat nykymallisen monista osatekijöistä koostuvan sosiaalisen tukijärjestelmän epäkohdista ja haasteista. Ongelmia ovat mm. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, osa-aikatyön, pätkätyön ja työttömyyden sekoitus, pirstaleinen eläkeläisten ja vailla työtä olevien sosiaaliturva ja työn vastaanottamisen kannustinloukut. Ulosoton suojaosaa nostettiin. Eriarvoistumisen torjuminen on nostettu yhdeksi hallituksen tärkeimmiksi tehtäviksi.

On kiistaton tosiasia, että työelämä ja työurat eivät ole enää niin vakaita ja pitkäkestoisia, kuin ne olivat esimerkiksi vielä joitain kymmeniä vuosia sitten. Työura koostuu tulevaisuudessa entistä enemmän erimittaisista, ja erilaatuisista työsuhteista, joita voi olla jopa useita yhtä aikaa.

Ihanne olisi, että kaikki tehty työ näkyisi parempana ansiotasona. Nykyään on kuitenkin aivan liian yleistä, että työtön joutuu tukien menettämisen pelossa miettimään, otanko tarjottua tai mahdollista tarjolla olevaa työtä vastaan. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavampaa, kuin siitä kieltäytyminen. Pakko ei ole oikea keino, tarvitsemme oikeanlaisia kannusteita.  Yksi konkreettinen kannustinloukku on koskenut tähän asti ulosottokierteessä olevien ihmisten työntekoa. Hallituksen päätöksen mukaan ulosoton alkamisen ajankohtaa voi siirtää työllistymisen jälkeiseen aikaa, ja ulosotossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus kerätä puskuria ennen kuin ulosotto palkasta alkaa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketteja päivitettiin monelta osin. Itsensä työllistäjien aseman parantaminen, päätökset nollatuntisopimusten periaatteista, alueellisen liikkuvuuden lisääminen sekä työttömien aktivointi ja päätökset konkurssilainsäädännön uudistamisesta. Työntekijöiden ja työnantajien kohtaanto-ongelmaan hallitus varautuu lisäämällä työvoimapalveluiden resursseja 25 miljoonalla eurolla.

Päivähoitomaksut saattavat aiheuttaa monelle pieni- ja keskituloiselle palkansaajalle merkittäviä kannustinloukkuja. Hallitus pyrkii tekemään vanhempien työssäkäynnistä entistä kannattavampaa, kun päivähoitomaksuja alennetaan tällä hallituskaudella jo toistamiseen. Nollamaksuluokkaan kuuluu jatkossa lähes 7000 lapsiperhettä lisää, ja useissa perheissä maksut pienenevät.

Edellä kuvatut työn tekemistä edistävät muutokset ovat yksittäisiä parannuksia työllistämiseen. Hallituksen käynnistämä perustulouudistus kokeiluineen on hyvä alku laaja-alaiselle sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle. Nyt meneillään olevan kokeilun tavoitteet ovat rajatut, mutta samalla on aloitettu uuden kokeilun suunnittelu, jossa voidaan hyödyntää reaaliaikaista tulorekisteriä. Jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin perusta olisi perustulo, jonka lisäksi kansalainen voi ottaa työtä vastaan ilman etuisuuksien menetystä. Reaaliaikainen tulorekisteri huomioisi lisääntyneen työtulon ja vähentäisi vastikkeetonta perustulon osuutta. Pysyvästi työelämän ulkopuolella olevien osalta nykyiset monimutkaiset tuet yhdistettäisiin yksinkertaisemmaksi kokonaisuudeksi hyödyntäen perustulon elementtejä. Sosiaaliturvan uudistamisen selvityksellä on jo kiire, ja tavoitteena tulisi olla uudistuksen ottaminen mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Juhlapuhe Lahden sydänyhdistyksen 60v -juhlassa 30.4.2017

Sydänyhdistykset yhteisöinä auttavat jäseniään ja heidän läheisiään päivittäisessä selviytymisessä, sairauden kanssa elämisessä ja tukevat terveyttä edistävää työtä. Kansantaudeistamme yleisimmät, eli valtimosairaudet, koskettavat joka viidettä suomalaista. Vaikka sairauden yllättäessä teemmekin tärkeimmät hoitopäätökset ja toimenpiteet ammattilaisten kanssa yhteisesti, merkittävä tekijä terveyden säilyttämisessä ja sairauksien etenemisen hidastamisessa on oma työ, omakohtainen työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja sairauden omahoito. Pitkäaikaisella terveiden elintapojen ja ammattilaisten ohjeiden noudattamisella voimme lisätä hyvinvointiamme ja pidentää elinaikaamme missä hyvänsä sairauden vaiheessa. Sen olemme osoittaneet tieteellisesti täällä Lahdessa.

Kansainvälistäkin mainetta saaneen, terveyden ylläpitoa uhkaavien sairauksien ehkäisyyn ja omahoidon menetelmien kehittämiseen erikoistuneen Ikihyvä Päijät-Häme –hankkeen ansioista meillä päijäthämäläisillä on hyvät edellytykset hyvinvointiin. Ympäristömme on täynnä tietoa, miten voisin paremmin, miten laihduttaisin tai miten liikkuisin enemmän. Miksi emme hyödynnä sitten tätä tietoa? Kyse on omista voimavaroistamme, ja kyvystämme ryhtyä pitkäjänteiseen elämäntaparemonttiin – pysyvään muutokseen.

Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa keskeisin kansalaisen elämänaparemontin onnistumisen edellytys on muutokseen voimavaraistuminen. Kyse on terveyskäyttäytymisemme muutoksesta. Kuusijaksoisen muutosohjelman ydin onkin käyttäytymistieteellinen. Muutosohjelmassa tärkeintä on, että osaamme asettaa itsellemme realistiset tavoitteet, joiden toteuttamiseen ja ylläpitämiseen meillä on keinot ja voimavarat. Myös ryhmän vertaistuki helpottaa tuloksen saavuttamisessa. Uudistushankkeeseen liitetyllä tutkimuksella voitiin osoittaa, että tällä uudella ryhmäneuvontamenetelmällä voidaan saavuttaa samat pysyvät tulokset kuin terveyden edistämisen klassikolla, Jaakko Tuomilehdon ja kumppaneiden DPS -ohjelmalla (Diabetes Prevention Study). Kustannusvaikuttavuus on aivan eri luokkaa, DPS tutkimuksessa ohjantakäynnit olivat yksilökäyntejä ravitsemusterapeutilla, ja Päijät-Hämeessä ryhmiä ohjaavat koulutuksen saaneet diabeteshoitajat.

Ravitsemusterapeuteista meillä on pula, siis DPS -menetelmä ei ole käytännössä toteuttamiskelpoinen. Käykää siis tekemässä diabeteksen riskitesti apteekista tai internetistä saatavalla kaavakkeella. Jos saatte pisteitä enemmän kuin 15, ilmoittautukaa lähimmälle terveysasemalle Sokeritaudin ehkäisyn -ryhmäneuvontaan.

Ikihyvä Päijät-Häme – hankkeen jatkohankkeena toteutimme TERVA -terveysvalmennushankkeen vuosina 2007-2010. Vertaistutkimuksessa selvitettiin terveysvalmennuksen voimavaraistamismenetelmän käytettävyyttä ja vaikuttavuutta huonossa tasapainossa olevien sokeritautipotilaiden tai sydäninfarktin sairastaneiden ja vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden terveydentilan parantamiseen, ja pidemmällä aikavälillä terveyspalveluiden käyttöön. Valmennusohjelman teimme yhdessä Sydäntautiliiton ja Diabetesliiton asiantuntijoiden kanssa. Potilalla oli oma kirjanen toimintamallien tueksi ja mittaustulosten ylöskirjaamiseen.

Vuoden aktiivisen valmennuksen jälkeen kliiniset muutokset olivat laaja-alaisia vertailuryhmään verrattuna. Verenpaine laski tilastollisesti merkitsevästi erityisesti sydänryhmässä. Vyötärön ympärys pieneni, paino laski ja sokeritasapaino parani. Myös ruokailutottumukset muuttuivat, liikunta lisääntyi ja tupakointi ja alkoholin käyttö vähenivät. Viiden vuoden kuluttua jälkianalyysissä totesimme, että erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö väheni valmennusryhmässä merkitsevästi, potilaiden hoitotasapaino oli parempi ja sairaus eteni hitaammin. Vähentyneestä palveluiden tarpeesta johtuen terveysvalmennuksella, sairauden omahoidon kehittämisellä oli mahdollisuus saavuttaa 4 miljoonan euron säästö vuodessa koko Päijät-Hämeeseen suhteutettuna. Tuolloin kunnat eivät olleet halukkaita jatkamaan kokeilua pysyvänä toimintana.

Terveysvalmennuksen kustannusvaikuttavuus oli hyvä, terveyspalveluiden käytön vähennys oli satsausta selkeästi suurempi.

Samankaltaisia tutkimustuloksia niin terveysmuutoksissa kuin kustannusten hallinnassakin on saavutettu myös muualla maailmassa.

Nyt meneillään oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ydin on palveluiden vahva integraatio, yhteensovittaminen, jossa terveyden edistämisellä ja omahoidolla on keskeinen merkitys.  Kunnan ja maakunnan tulee tehdä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä. Hiekoitetut kävely- ja pyörätiet ovat kunnan tärkein kunnan terveyttä edistävä teko. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on siis laaja-alaisesti sisällä kunnan koko toimikentässä – yhteiskuntasuunnittelusta, rakentamisesta, pyörä- ja jalkateiden suunnitteluun, liikuntapaikkojen rakentamiseen sekä erityisesti lasten ruokailu- ja liikuntatottumuksiin vaikuttamiseen.

Yhdistyksenne tavoitteet ovat yhtenevät edellä kuvaamani julkisen toimijan terveyden edistämisen ja omahoidon tavoitteiden kanssa. Te, teidän yhdistyksenne lähes tuhat jäsentä, toimitte sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi ja -sairauksien ehkäisemiseksi sekä autatte ja tuette sairastuneita kuntoutumaan antamalla vertaistukea ja organisoimalla terveystieto-,liikunta- ja virkistystilaisuuksia.Yhdistyksenne toiminta tapahtuu eri toimintaryhmien kautta.

Toimitte Päijät-Hämeen Sydänpiirissä yhtenä sen kuudesta jäsenyhdistyksestä. Valtakunnallinen kattojärjestö Suomen Sydänliitto perustettiin helmikuussa 1955, kaksi vuotta ennen oman yhdistyksenne perustamista. Sydänyhteisöön kuuluu yli 70 000 henkilöjäsentä, 16 sydänpiiriä, 226 sydänyhdistystä ja kolme valtakunnallisesti toimivaa jäsenyhdistystä – Sydänlapset ja -aikuiset, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat Syke ry ja Karpatiat ry (myokardiopatiapotilaat).

Järjestönne tulevaisuuden tavoitteet ovat hyvin yhteensopivat valtakunnallisen sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteiden kanssa:

  • Ihmisillä on oikeus elää terveyttä edistävässä ympäristössä

  • Ihmiset toimivat aktiivisesti oman terveytensä hyväksi

  • Ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti

  • Terveys, hyvä hoito ja sosiaalinen turvallisuus ovat arvovalintoja. Näissä tasa-arvo toteutuu riippumatta sukupuolesta, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai etnisestä taustasta

  • Arvovalinta tarkoittaa sitä, että kestävä, laadukas ja aineeton hyvä määräävät valinnan, ei lyhyen aikavälin tehokkuuden tavoittelu

Sosiaali- ja terveysuudistuksen yhteydessä on pohdittavana mallit, joilla vapaaehtoisjärjestöt voivat tuottaa kansalaisen hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Teitä järjestöissä ilman korvausta työtä tekeviä tarvitaan. Auki on, miten etenkin vapaaehtoistyön liittymäpinta muuhun tuotantokoneistoon rakennetaan. Voidaanko toimia kansalaisjärjestönä vai täytyykö osa toiminnasta yhtiöittää, jotta järjestö voi toimia kilpailluilla markkinoilla suuremman sote- palveluntuottajan alihankintapalveluiden tuottajana? Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palveluntuottajat ovat yhtiöittämispakon alaisia.  Miten kaupallisesti sote -peruspalveluja tuottavan yhtiön toimintamalliin sopivat vapaaehtoisten tukihenkilöiden tuki sekä muut potilaiden ja heidän omaistensa selviytymistä tukevat toiminnot, joita te teette tällä Sydänyhdistyksessä? Tätä vapaaehtoistoimintaa tulee voida jatkossakin rahoittaa RAY- , Veikkaus- tai STEA -avustuksilla.  Minun tulkintani on, että Lahden Sydänyhdistys täällä ei tuota varsinaisia terveydenhuollon palveluja, joten yhtiöittämistä ei tarvita ja avustuksia voidaan saada entisellä tavalla.

Pienet järjestöt ovat olleet merkittävä työllistäjä pitkäaikaistyöttömien välityömakkinoilla. Valtion palkkatuki on tehnyt mahdolliseksi lisätyövoiman palkkaamisen yhdistyksiin oman palkatun työvoiman lisäksi. Valtion 100 % palkkatuen määrää on rajoitettu kuluvana vuotena 3000 palkkatukeen. Tämä rajoittaa valitettavasti palkkatuettujen pitkäaikaistyöttömien palkkaamista ja heikentää tuettujen palaamisen mahdollisuuksia vapaille markkinoille.  Vähemmän tuettua työvoimaa on mahdollista saada. Palkkatuen rajoitteena on, että yhdistyksestä ulos myytyä terveyspalvelua, jonka tuotanto perustuu ilman palkkatukea olevaan työvoimaan, ei voida teettää palkkatuella.

Kuten olette huomanneet, olemme suurten muutosten edessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu hartiat levenevät, maakunnat vastaavat niistä. Palveluntuotanto hajoaa varhempaa useammille tuottajille. Tässä muutoksessa on paljon avoinna olevia asioita koskien etenkin palvelutuotannon määrää, kustannuksia, laatua ja vaikuttavuutta. Niitä tulee meidän pohtia ja ratkoa yhdessä. Suomen Sydänyhdistys kattojärjestönä auttaa osaltaan teitäkin koskevissa tulevissa linjauksissa.

Olemme sydänviikon lopulla, teemananne on ”Halauksella terveyttä”. Kunnon halauksen ja rutistuksen aikaansaamana aivot erittävät mielihyvää ja kiintymystä lisääviä onnellisuushormoneja. Itseluottamus kohoaa. Lyhytkin halaus ehkäisee sydänsairauksia, ja läheisen halaaminen voi alentaa verenpainetta ja sykettä.

Toivotan teille 60 -vuotista taivaltaan juhlivalle yhteisöllenne, Lahden Sydänyhdistykselle hyvää jatkoa ja toimivia ratkaisuja tulevissa muutoksissa.

Teitä tarvitaan jatkossakin!

Kohti integraatiota

Maakunta- ja sote -uudistusta koskevan lainsäädännön lähetekeskustelupuheenvuoro 7.3.2017

Maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa siirretään palveluiden järjestämisvastuu leveämmille hartioille, maakunnille. Jo professori, myöhemmän presidentin Stålbergin valmistelemassa perustuslaissa vuodelta 1919 oli väliportaanhallinnolle, maakunnille paikka.  Maakuntahallinto on yleinen hallinnon järjestämistapa Euroopassa. Tärkein kunnilta siirtyvistä tehtävistä on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 18 maakunnalle nykyisen 130 toimijan sijaan.

Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus? Sitä kysyvät myös monet kansainväliset asiantuntijat. Eurooppalaisen kuluttajatutkimuksen, Eurohealth2015 mukaan Suomessa saa parhaan vastineen rahalle terveydenhuollosta. Samaan aikaan laatu on Euroopan kärkimaiden tasoa syövänhoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Kansalaiset arvostavat Suomen terveydenhuollon toiminnallisesti neljännelle sijalle 35 maan joukossa. Ongelmamme on huonosti toimiva perusterveydenhuolto, omalle lääkärille ei pääse samana päivänä.

Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet olivat kansalaisen tarvitsemien palveluiden saatavuuden parantaminen ja vahva yhteensovittaminen, yksikanavaiseen rahoitukseen siirtyminen ja kansalaisen valinnanvapauden lisääminen palveluissa. Maassamme tälläkin hetkellä kansalainen voi valita peruspalveluiden tuottajan laajasti ja erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa neuvoteltuaan julkiselta sektorilta.

Hallituksen esityksen mukaisesti palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja.

Hallitus on aiemmissa linjauksissaan edellyttänyt, että julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannolla on tasapuoliset toimintaedellytykset. Hallitus edellyttää, että yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa. Innovatiivisten palvelumallien kilpailutuksissa on varattava yksityiselle taholle tietty osa tuotannosta. Voidaan kysyä, varmistetaanko lakiesityksen keinoin, että yksityinen taho pärjää kilpailussa?

Järjestämislainsäädökset

Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta se on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Liikelaitos toimii paitsi palvelujen tuottajana myös julkista valtaa käyttävänä viranomaisena, usein portinvartijana.  Portinvartijatehtävän tärkeimpiä asioita ovat hoidon aiheiden määrittely yhtenäisiksi ja tätä kautta kustannusten hallinta.

Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Esimerkiksi jos syrjäseudulla ei ole muita palveluntuottajia. Maakunnalla on oikeus ratkaista yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavien palveluiden vähimmäismäärä.

Voidaan kysyä, ovatko kansalaiset yhdenvertaisessa asemassa palveluiden saatavuuteen ja laatuun nähden? Voidaanko varmistaa, että asiakkaan tarvitsemaan palvelutarpeeseen vastaavat, tuottavuutta kehittävät ja kustannuksia säästävät palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Onko näin myös yksityisten palvelutuottajien kesken tai yksityisen ja julkisen kesken, jos meillä ei ole yhteensopivia asiakastietojärjestelmiä edes julkisen terveydenhuollon sisällä saatikka sitten terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhdistäviä kertomusjärjestelmiä? Miten voidaan tehdä asiakaskeskeinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja miten annetaan palautetieto vastuulliselle potilasta hoitavalle taholle ilman yhteensopivaa tiedonhallintajärjestelmää?

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiassa on lisäksi otettava huomioon asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittaminen yhteen siten, että asiakkaiden tarvitsemat palvelut muodostavat tarpeen mukaisen kokonaisuuden. Tässä on erityinen huomio kiinnitettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kansalaisten omahoidon osaamiseen ja omaan vastuun kantoon terveydestä.

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta

Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan edistää yrittäjyyttä vähentämällä yrittäjien hallinnollista taakkaa.

Lakiluonnoksen mukaan nykyisistä, palvelun tuottajan toimintamuodosta riippuvaisista lupa- ja ilmoituskäytännöistä luovutaan. Sen sijaan siirrytään kaikkia palvelun tuottajia yhtäläisesti koskevaan rekisteröintiin ja toimivaan omavalvontaan, joka perustuu palvelun tuottajan ja viranomaisen väliseen luottamukseen.

Valinnanvapauslainsäädännössä säädettäisiin lisävaatimuksista, ehdotuksen mukaan palvelun tuottajan on turvattava palvelujen laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus sekä valvottava niiden toteutumista. Palvelun tuottajalla pitää olla kattava omavalvontasuunnitelma.

Edellytetään siis palveluiden asiakaslähtöistä integraatiota ja maakunnalle sälytetään vastuu kustannusten kohdentumisesta oikein asiakkuuksittain huomioiden palveluiden käyttö ja laatu monituottajamallissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollosta puuttuu tällä hetkellä pääosin maakunnittaiset yhtenäiset kertomusjärjestelmät kansallisesta yhteensopivuudesta puhumattakaan.  Vuodesta 2007 on ollut tähän velvoittava lainsäädäntö. Nyt on viimeinen hetki ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Valtiovallalta odotan tässä vaiheessa riuskoja toimenpiteitä ja rahoitusvastuuta.

Kelan ylläpitämä Kanta- potilastietojärjestelmä on toiminnallisesti arkistojärjestelmä ja ei sovi sellaisenaan ammattilaisten aktiiviseen kliiniseen käyttöön. Kanta sisältää erinomaiset osiot potilaiden oman tiedon saantiin (Oma-Kan) ja sähköisen hyvin toimivan reseptiosion (E-resepti). Suomessa on pikaisesti käynnistettävä palveluväylä -tyyppisen alustan rakentaminen Kanta- alustan rinnalle, jotta ammattilaisten tiedon saanti turvataan ja kansalaisen ympärille voidaan rakentaa toimivat palvelukokonaisuudet sekä potilas/asiakastieto on saatavissa kauempanakin sijaitsevissa asiakkuuksissa. Samaa järjestelmää voidaan käyttää myös tuiki tarpeelliseen kansalaisten palveluiden saannin arviointiin, kustannusten seurantaan sekä hoidon vaikuttavuus- ja laatutiedon tuottamiseen.

Hyvinvointia vai oletettua taloushyötyä?

Alkoholilain käsittely eduskunnassa etenee. Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut lausunnot ja viimeistelee esityksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle. Asia tulee eduskunnan päätettäväksi kevään aikana. Eri medioissa onkin jo liikkunut tietoa siitä, että Keskustan eduskuntaryhmälle alkoholilain käsittely on omantunnon asia, eikä sen käsittelyssä vaadita ryhmäkuria. Itse pidän tätä luontevana menettelytapana.

Yksi uuden alkoholilain merkittävimmistä epäkohdista on alkoholijuomien valmistustapamenettelyn sääntelyn vapauttaminen. Jatkossa kaupassa myytävistä alkoholituotteista rajoitettua on vain tuotteen sisältämän alkoholin osuus, ei valmistustapa. Näin ollen erilaiset kirkkailla viinoilla terästetyt makeisiin juomiin sekoitetut seokset ovat jatkossa nuorison houkuttimena. Tämä on vastuutonta. Lakia perusteltiin alun alkaen maakuntien pienten panimoiden tuotteiden menekin lisääntymisellä ja kuluttajille valikoiman lisääntymisellä.  Valmistustapamenettelyn poistaminen laista ei tue lain alkuperäistä yrittäjyyttä tukevaa näkemystä.

OECD:n laskelmien mukaan alkoholihaitat aiheuttavat vuosittain noin kahden miljardin euron menetykset, laskutavasta riippuen myös suuremmat. Perheille aiheutuvaa kärsimystä ja pahoinvointia on mahdotonta edes arvioida. Alkoholilain kohdalla talouspolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa ei voi erottaa toisistaan. THL:n mukaan alkoholista aiheutuvat kuolemat lisääntyvät uudet lain myötä 150 hengellä vuodessa. Luku on huolestuttava. Kuolemien määrä korreloi suoraan alkoholin kokonaiskulutukseen. Puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna alkoholin kulutus on viimeisten vuosien aikana laskenut, mutta uudistus tulee lisäämään alkoholin kulutusta.  Lain puolustajat ja alkoholipolitiikan liberalisoijat ovat epäuskoisia koskien THL:n arvioita. Itse olen yhtä epäuskoinen suhteessa uuden lain mukana tuomiin taloudellisiin hyötyihin.

Alkoholilakiin voidaan vielä vaikuttaa. Mielestäni hallituksen on kyettävä aikaansaamaan vastuullinen ja tulevillekin sukupolville kestävällä tavalla rakennettu lakikokonaisuus. Alkoholilain tulee olla merkittävä osa hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoiteohjelmaa. Myös oppositiosta on kuulunut soraääniä liittyen kaupassa myytävien tuotteiden prosenttirajan nostoon sekä jakelun laajenemiseen kaupoissa ja ravintoloissa. Toivonkin ministeri Rehulalle voimia ja viisautta alkoholilain uudistukseen, terveyden ja hyvinvoinnin ehdoilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee natisten

Valtakunnallisella tasolla maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuksen periaatteet ja keskeisimmät noin 15 lakia tulevat eduskunnan käsittelyyn kevättalvella 2017. Valinnanvapautta koskeva sääntely on menossa kuntiin lausunnolle tammikuun lopulla ja lakiesitys on valmis huhtikuun lopulla. Asiakokonaisuuksista on tehtävä päätökset yhtaikaa.

Luin eurooppalaisten asiantuntijoiden arviointikertomuksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksestamme. He pitävät uudistuksen tavoitteita hyvinä. Asiantuntijat arvostivat erityisesti kansanterveystyötämme. Hyvin toimiva sairauksien ennaltaehkäisy, ympäristöterveydenhuolto ja sairauksien seulonta on tärkeä kokonaisuus maakunnan ja kuntien välimaastossa. Päijät-Hämeessä Ikihyvä -hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja tulee ottaa entistä yhtenäisemmin käyttöön terveyden edistämisessä ja omahoidossa.

Asiantuntijoilla oli sen sijaan huoli asiakastiedon tallentamisesta ja käytettävyydestä hoidossa monituottajamallissa. Uhkana on, että hoitokokonaisuudet pirstoutuvat ellei maakunnissa ole kaikki palveluntuottajat kattavia asiakastietojärjestelmiä ja tieto kulje ajantasaisesti tuottajalta toiselle. Päijät-Hämeessä Hyvinvointikuntayhtymä on kuntien kanssa sopinut jo vuosi sitten yhtenäisen terveydenhuollon asiakastietojärjestelmän hankinnasta. Haasteena on, miten yksityisen ja kolmannen sektorin asiakastiedot voidaan yhdistää julkisen tuottajan tietoihin. Kanta -arkisto ei ole soveltuva kyseiseen tarkoitukseen.

Toinen suuri huolen aihe oli valtakunnan ja maakunnan tasolla tapahtuva palvelutuotannon, sen kustannusten ja laadun seuraaminen. Suomessa ei ole riittävän yhtenäisiä kirjaamistapoja ja valmista tietojärjestelmää vertaamaan tuotanto- ja kustannustietoja. Palveluntuottajien toimintaa tulee voida arvioida yhtenevin perustein ja estää huonot hoidon tulokset, yli- tai alihoito sekä tuottajan keskittyminen vain ”helppoihin” potilaisiin. Arviointikriteerien ja järjestelmien tulee olla valmiina ennen sote-uudistuksen toimeenpanoa.

Yleisesti suurena uhkana nähdään myös palvelutuotannon keskittyminen suurille palveluntuottajille. Tällä hetkellä kunnat myyvät jo hoiva-asuntojaan suurille kansainvälisessä omistuksessa oleville yrityksille. Erityistä huolta kannetaan hammaslääkäreiden keskuudessa pienten hammaslääkärivastaanottojen katoamisesta. Sama ilmiö on tapahtumassa terveydenhuollossa, pienet yksityiset yritykset ostetaan suurille ja oheistoimintoja tuottavat yrittäjät (fysioterapia ym.) joutuvat helposti suurten apupojiksi; joko yrittäjä myy yrityksen tai sitoutuu suurten ehtoihin saadakseen toimeksiantoja.

Alkoholilain hyödyt hukkuvat murheisiin

Uusi alkoholilaki lähti tällä viikolla lausuntokierrokselle. Lakia on niin kritisoitu kuin ylistetty. Uusi laki on voimakkaassa ristiriidassa hallitusohjelmassa visioitujen terveyden edistämisen ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Laissa on myös järkeviä muutoksia, jotka edesauttavat pienpanimoiden asemaa, selkeyttävät ravintoloiden säädöksiä ja poistavat turhaa byrokratiaa. Hallituksen vaikutusarvioiden mukaan alkoholin kulutus tulee kuitenkin lisääntymään, mikä lisää automaattisesti alkoholin haitoista aiheutuvia kustannuksia.

Vahvasti liberalistisen alkoholipolitiikan kannattajat uskovat tekevänsä Suomesta eurooppalaisesti käyttäytyvän maan, jonka kansalaiset olisivat kykeneväisiä pitämään itse huolta omasta alkoholinkäytöstään. Kun kieltolain viimeiset jäänteet kumottiin 1960-luvun lopulla ja keskiolut siirtyi ruokakauppoihin ja viinan ostokortista luovuttiin Suomessa alkoholinkäyttö kasvoi lähes kolminkertaiseksi.

Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa alkoholiriippuvuutta, alkoholimyrkytyksiä, maksasairauksia ja haimatulehduksia. Alkoholi lisää riskiä psykiatrisiin sairauksiin, syöpään, aiheuttaa verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, sydänlihaksen rappeumaa ja kohottaa verenpainetta. Alkoholista johtuvat sairaudet aiheuttavat Suomessa vuosittain terveydenhuollossa 25 000 hoitojaksoa. 2500 suomalaista kuolee vuosittain alkoholisairauksiin ja alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy. Työikäisillä naisilla alkoholisairaudet ovat toiseksi yleisin kuolinsyy, heti rintasyövän jälkeen. Jopa 1500 päihtynyttä ihmistä kuolee vuosittain myös tapaturman, itsemurhan tai väkivallan uhrina. Alkoholin suurkäyttöön liittyy välivallan ja rikollisuuden ohella yhtenä suurena elementtinä myös perheiden ja läheisten kärsiminen ja pahoinvointi.

THL:n tutkimuksen mukaan uusi alkoholilaki lisää alkoholista aiheutuvia kuolemia vuosittain jopa 150 hengellä. Mielestäni tästä täytyy puhua avoimesti. Niin kauan, kun hyvinvointiyhteiskuntamme kustantaa ja kantaa vastuun kaikista alkoholiin liittyvistä haitoista, niin kauan yhteiskunnalla on vastuu myös pyrkiä rajoittamaan kansalaisten juomakäyttäytymistä. Alkoholipolitiikkaa tulee tehdä ennen kaikkea sosiaalipolitiikka edellä.

Korkeampi työllisyys yritysten paremmilla toimintaedellytyksillä

Suomen talous on jo pitkään supistunut, ja vienti on alentunut. Ongelmat olivat pahimmillaan viime vaalikauden aikana. Nyt on nähtävissä, että orastavaa talouskasvua tapahtuu ja työttömyys alenee. Luen työttömyyden kuitenkin edelleen Suomen vakavimmaksi ongelmaksi.

Mielestäni tätä positiivista kehitystä on nyt kaikin tavoin vahvistettava. Tärkeintä on rohkaista pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan. On pidettävä hallitusohjelman 100 000 uuden työpaikan ja 72 prosentin työllisyysasteen tavoitteista tälle vaalikaudelle edelleen kiinni.

Hämeen ELY-keskuksen uusiempien tilastojen mukaan koko Hämeen alueella oli syyskuussa 2016 työnhakijoita yhteensä 42 000, eli noin 400 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heinolan työttömyysprosentti oli 15 %, Lahdessa 16,1 %. Nuorten, alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tilastojen mukaan molemmissa kaupungeissa lähes samaa luokkaa, Heinolassa 12,5% ja Lahdessa 12,7%. Lukumääräisesti Heinolan työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaita oli 160 henkeä, vastaavasti Lahdessa 1164 henkilöä.

Työttömyysprosentti on Päijät-Hämeen alueella varsin korkea verrattuna koko Hämeen keskiarvoon. Kanta-Hämeen puolella kuntakohtaiset työttömyysprosentit ovat jopa viisi prosenttiyksikköä Päijät-Hämettä matalammalla tasolla.

Avoimien työpaikkojen määrä Hämeen alueella on lisääntynyt vuoden takaisesta lähes viidellä sadalla avoimella työpaikalla. Syyskuussa 2015 yleisessä haussa olevia avoimia työpaikkoja löytyi 1249 kappaletta, vuoden 2016 syyskuun lopussa avoimia työtehtäviä oli tarjolla jopa 1704 kappaletta.

Merkittävin yksittäinen aikaansaannos talous- ja työllisyyskäänteen edistämiseksi oli ehdottomasti kilpailukykysopimus. Kilpailukykysopimuksen ohessa on tehty ja tehdään lukuisia toimenpiteitä myös ensivuoden valtion talousarviossa. Työllisyyttä on tarkoitus parantaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla, helpottamalla työllistämistä, työllistymistä ja purkamalla turhia normeja. Myös työnteon kannustavuutta on lisättävä.

Eduskunta käsitteli 26.10. istunnossaan ministeri Lindströmin esittelemät lakiesitykset, joissa korostetaan työttömyysetuuksien muutoksia vastikkeellisempaan suuntaan. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti siirtyä passivoivasta työllisyyspolitiikasa kohti aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa.

Työelämän ja työmarkkinoiden uudistamista on jatkettava edistämällä paikallista sopimista kohti työllistävää suuntaa. Ratkaisuja on hyvä etsiä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Suunta on nyt oikea, ja työtä on määrätietoisesti jatkettava kohti parempaa työllisyyttä.